
Loka-joulukuu 2005
28.12.2005 TILINPÄÄTÖS 2005 &
AARON 4V. Emil starttasi vuoden aikana kahdeksassa agilitykisassa, joista tuloksena kaksi nousunollaa ja siirto kolmosiin. Kolmosissa emme vielä ehtineet starttaamaan. Kävimme myös tokoilemassa kaksi AVO 3-tulosta. Emil kärsi alkuvuodesta sitkeästi uusiutuvasta jalkavaivasta, josta päästiin lopulta helposti eroon aloittamalla ravintolisän antaminen. Aaron kävi puolentoista vuoden tauon jälkeen näyttelykehässä Kotkan KV näyttelyssä syyskuussa ja oli hienosti ROP ja sai cacibin. Se starttasi loppuvuodesta kanssani kolmessa agilitykisassa, joista se sain kaksi nousunollaa. Se starttasi kerran myös lainaohjaajansa kanssa, mutta siitä tuli tulokseksi hylky. Dessy sai huhtikuussa kaksi pentua (uros & narttu) Vertin (Hedera´s Nice Friedly) kanssa. Dessy kävi muutaman kerran näyttelykehässä pyörähtämässä ERIn arvoisesti. Miskan ohjaaja Henna muutti pois kotoa toiselle paikkakunnalle ja Miska on viettänyt perhekoiran elämää Hennan vanhemmilla. Toiveissa on löytää Hennalle asunto, johon Miskakin voisi muuttaa ja he voisivat jatkaa harrastamista. Wellu kävi Jussin kanssa nomeilemassa ALO 3-tuloksen ja kävi pyörähtämässä näyttelykehässä tollershowssa toukokuussa, josta tuloksena PU-4-sijoitus. Freya kävi mejäilemässä itselleen AVO 2-tuloksen ja sain agilitystä ensimmäisen nousunollansa. Freyakin kävi tollershowssa pyörähtämässä, jossa se voitti valioluokan EH:lla. Fanni sai marraskuussa kuusi pentua (3 urosta, 3 narttua) ruotsalaisen Remuksen (Solvingas Remus E Cusha) kanssa. Fanni kävi myös muutaman kerran nomeilemassa (AVO 3) ja sekin kävi pyörähtämässä kehässä tollershowssa tuloksena EH. Tämän vuoden suurin muutoksen aihe oli perheen muutto Helsingistä Sipooseen. Metsä alkaa ihanasti takapihalta ja lenkkimaastoja on hyödynnetty tehokkaasti. Ensi vuodelle emme aseta kovia tavoitteita, sillä tammikuussa syntyvä perheenlisäys rajoittaa menemistä jonkin verran. Agilityä yritämme harjoitella edes jotenkin säännöllisesti. Tavoitteita emme sen kummemmin aseta ensi vuodelle, katsotaan mihin aika ja rahkeet riittävät. HYVÄÄ JA MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA 2006! 15.12.2005 JENNA JA POJAT Jenna tykkää heitellä pojille tennispalloa ja molemmat pojat luovuttavat pallon sille kiltisti. Jos ne eivät ehdi tiputtamaan sitä Jennan jalkoihin se nappaa pallon suoraan koirien suusta kuin vanha tekijä. Jos pojat eivät huomaa mihin Jennan heittämä pallo meni se juoksee pallon lähelle, osoittaa sormella palloa ja huutaa "pau, pau, pau" (pau = pallo). Toisinaan se ottaa pallon, piilottaa sen kirjahyllyn alakaappiin ja nauraa kun tietää, että pojat eivät osaa palloa sieltä ottaa. Välillä on tosi koomista seurata kun Jenna selvästi suuttuu pojille, jos ne eivät jostain syystä haekaan sen heittämää palloa (eivät nuo näköjään AINA nouda lentävää palloa.... ihme!). Välillä se myös yrittää tunkea palloa tai jotain lelua suoraa niille suuhun ja hermostuu kun pojat eivät ota tavaraa vastaan. Jenna käy myös välillä hakemassa koirien kamman ja kynsisakset ja yrittää kovasti hoitaa koiria. Aaron sietää kampaushommia vähän aikaa, mutta Emil luikkii kiireesti pois kun näkee Jennan lähestyvän kamman kanssa. Kynsisaksien tehtävästä Jenna ei selvästikään ole ihan selvillä, sillä yhtenä päivänä se tutki niitä aikansa ja kävi sitten kopauttamassa niillä Aaronia päähän. Onneksi ei kovinkaan lujaa ja onneksi pojat sietävät todella pitkäpinnaisesti näitä Jennan kokeiluja. Osaa Jenna olla hyvin helläkin pojille ja välillä se meneekin jomman kumman luokse ja silittää niitä ja sanoo "pai, pai" Jennalta kun kysyy, että "annetaanko pojille napuja" niin se rientää koirien kaapille hakemaan ruokakupit ja lähtee kuppien kanssa kohti alakertaa, jossa meillä on poikien ruokatynnyrit. Aaronin ruokailutavat ovat Jennan mielestä hieman sotkuiset, joten se yleensä seisoo Aaronin vieressä ja heittää kupista lentäneet nappulat takaisin kuppiin. Ruokailun jälkeen se käy hakemassa kupit ja laittaa ne takaisin kaappiin, järjestyksen ihmisenä se on sitä mieltä, että kupit eivät voi lojua lattialla kun niitä ei kerran käytetä! Jennan mielestä poikien saama ruokamäärä ei kuitenkaan ole riittävä (ja varsinkin Emil on sen kanssa samaa mieltä!) Muutama päivä sitten Jenna oli löytänyt koirien tarvikekaapista Frolic-pussin ja kulki sen kanssa ympäri olohuonetta heitellen pojille kokonaisia Frolic-rinkuloita. Se jakaa myös mielellään omasta ruoastaan ja pojathan eivät ylimääräisestä ruoasta kieltäydy. Jenna saa välillä naposteltavaksi kuivia muroja ja niitäkin on kiva jakaa poikien kanssa. Pojat ovat myös oppineet, että Jennalta tippuu ruokapöydästä ruokaa ja ruokapöydän alla onkin nykyään aika ruuhkaista kun Jenna syö.. Harmikseni en ole saanut kolmikon touhuista kovinkaan paljon videolle, sillä Jennan nähdessä videokameran leikit loppuvat siihen ja kamera on paljon mielenkiintoisempi. Tuota kolmikkoa on kyllä tosi hauska katsella ja monesti olen kiittänyt poikien pitkää pinnaa Jennaa kohtaan :-)
06.12.2005
KAIKKI TAI EI MITÄÄN 24.11.2005 TREENAILUA Aaron kisaa jo itsenäisyyspäivänä lainaohjaaja-Sarin kanssa ja todennäköisesti Sari ohjaa myös Emiliä ensi vuoden alkupuolella. Tosi kiva kun koirat pääsevät jatkamaan agilityn parissa vaikka itse joudunkin nyt taukoa pitämään. Tiistaina kävin taas pitkän tauon jälkeen tekemässä pojille hakuruudun. Pitäisi selvästi useammin tehdä noutohommia kun pojat niin tykkäävät, mutta jonnekin se aika vaan tuntuu rientävän. Aaron teki hyvää hakua ja palautti damit ja kestokanin hienosti käteen. Emil kävi vähän turhan paljon kierroksilla ja seisoskelin jonkin aikaa sen kanssa hakuruudun reunalla kuuntelemassa sen piipitystä. Hiljenihän se lopulta ja pääsi sitten hommiin. Emilille on tullut ärsyttävä tapa piipittää ennen ensimmäistä noutoa, mutta kun se siitä hiljenee niin seuraavia noutoja odotellessa se osaa onneksi olla hiljaa! 19.11.2005 LENKILLÄ Kiitos teille mukavasta lenkistä! Alla "pakollinen" poseerauskuva lenkkinelikosta: Freya, Inca, Emil ja Aaron
05.11.2005
JAU:N KISOISSA 30.10.2005
AARONILLE TOINEN NOUSUNOLLA 25.10.2005 AGILITYTREENEJÄ Olen vielä treenannut poikien kanssa pääosin itse, mutta myös Sari P. on ohjannut poikia oikein onnistuneesti. Oma vauhti on kyllä sen verran hidastunut, että pitkillä suorilla en enää millään pysy poikien perässä. Tosi kiva kun pojilla on varaohjaaja, joten ne saavat harrastaa rakastamaansa lajia, vaikka itse jäänkin kohta tauolle. 09.10.2005
WAU MIKÄ AGILITYPÄIVÄ!!! Iltapäivällä starttasin sitten samoissa kisoissa Emilin kanssa. En ehtinyt ohjaamaan joka kohtaa ihan kuin olin suunnitellut, mutta Emil teki hienoa työtä ja teki 0-radan voittaen luokkansa, kolmannen nollatuloksen myötä Emil siirtyy siis maxi 3-luokaan kisaamaan :-) Videokameran unohdin tietysti kotiin, mutta onneksi Jussi sai molempien poikien ratasuoritukset digikameran muistiin. Oli tosi kiva nähdä poikien hienot suoritukset itsekin. Eipä olisi paljon paremmin voinut tämä kisapäivä mennä! 02.10.2005
EMIL AGILITYKISOISSA |