20.09.2005 TÄMÄN VUODEN VIIMEISET OHJATUT AGILITYTREENIT
Olin tiistaina poikien kanssa tämän vuoden viimeisissä ohjatuissa agilitytreeneissä. En tammikuussa syntyvän perheenlisäyksen vuoksi halunnut maksaa pojille ryhmäpaikkaa, vaan otimme talveksi vapaavuoron. En kuitenkaan pysty treenaamaan niiden kanssa täyspainoisesti enää lokakuun jälkeen ja synnytyksen jälkeen agilitytreenit eivät kuitenkaan ole ensimmäisenä mielessä (sen voi nyt sanoa "kokemuksen syvällä rintaäänellä" :-) Ohjattuja treenejä jatkamme taas huhti-toukokuussa kun siirrytään kesäryhmiin.

Tiistain treeneissä teimme alla olevaa vanhaa kolmosluokan kisarataa (piirros ei ole mittakaavassa!). Rata näytti alussa helpolta, mutta kyllä siitäkin loppujen lopuksi vaikeutta löytyi kun piti saada valssit ja käännökset kohdilleen.

18.09.2005 EMIL AGILITYKISOISSA
Starttasin tänään Emilin kanssa 4 kuukauden tauon jälkeen agilitykisoissa. Emil teki hienon suorituksen, mutta minä hieman sähläsin ohjauksen putkeen, josta tuli kielto. Yliaikaa tuli 2,91 sekuntia, joka tuli pääosin tuosta putkisählingistä. Ihanneaika 40 sekuntia oli tiukka ja jäi monelta muultakin saavuttamatta. Tulokseksi meille siis 7,91 ja sijoitus 7/19.

Samassa kisassa starttasi myöhemmin päivällä Arin kanssa Emilin tytär Freya, joka saalista ensimmäisen nollatuloksensa, ONNEA!

11.09.2005 EMIL TOKOKISOISSA
Tämänpäiväisestä tokokisoista ei Emilin suorituksen osalta ole paljoakaan hyvää sanottavaa. Meidän suureksi ongelmaksi on koitunut paikalla olo tai siis siinä pysymättömyys kisatilanteessa. Harjoituksessa homma toimii, mutta koesuoritukset ovat kaatuneet tähän karkailuongelmaan liian monta kertaa... Tänään ei tosin muutenkaan oikein tuntunut olevan Emilin päivä, joten kisa meni aika lailla penkin alle. Seuraaminen oli pientä edistämistä lukuun ottamatta ihan ok, samoin liikkeestä maahanmeno. Luoksetulossa piti käyttää kaksi käsimerkkiä ja liikkeessä seisomisessa Emil kääntyi hieman poikittain. Noudossa se jäi istumaan kapula suussa reilusti eteeni ja kauko-ohjauksessa se ei mennyt ensimmäisellä käskyllä maahan (muuten taas erittäin hienot kaukokäskys, Emilin bravuuri!). Estehypyssä se ei suostunut istumaan esteen taakse vaan jäi haistelemaan estettä (mikä lie esteessä ollut "vikana" kun monella muullakin oli siinä ongelmia).

Seuraaviin kokeisiin ei mennä ennen kuin keksin millä saan tuon koiran pysymään paikallamakuussa myös koetilanteessa. On turhauttavaa harjoitella kun se harjoituksissa aina pysyy paikallaan. Pitää päästä johonkin koemaiseen tilanteeseen ja toivoa, että se karkaa, jotta pääsisi rankaisemaan epätoivotusta käytöksestä. Tyhmää tietysti toivoa koiralle epäonnistunutta suoritusta, mutta kun ei hyvällä tunnu homma toimivan niin ehkä sitten pahalla ;-)

Eipä tuo nyt pienestä harmituksessa huolimatta niin kauhean vakavaa ole, sillä toko on aika ollut meillä vain oheisharrastuksena ja harjoittelumäärätkin ovat todella pieniä. Olisi se tietysti kiva saada niitä ykköstuloksiakin kun liikkeet ovat hyvänä päivänä hienosti hallussa.

10.09.2005 AARON KOTKAN KV-NÄYTTELYSSÄ ROP :-)
Melkein puolentoista vuoden näyttelytauon jälkeen Aaron kävi tänään pyörähtämässä kehässä Kotkan kansainvälissä näyttelyssä, jossa tuomarina oli Rainer Vuorinen. Pyörähdys ei sujunut ollenkaan huonosti, sillä tulokseksi tuli ROP ja Cacib! Kaunis (ja Aaronin pään pyörälle pistänyt) FIN MVA JV-04 TK1 Hulivilin Deeply in Love "Deli" oli VSP ja sain myös cacibin.

Aaronin kehäesiintyminen oli aikamoisen vauhdikasta ja hulvatonta, mutta onneksi se ei näyttänyt tuomaria häiritsevän. Ryhmäkehiin emme valitettavasti ehtineet jäämään.

04.09.2005 POJAT HOIDOSSA, OSA 2
Jyväskylän reissun jälkeen ehdimme olla pari päivää kotona ja sitten Simo ja minä suuntasimme viikoksi kohti Kreikkaa lomailemaan. Jenna, Emil ja Aaron jäivät vanhemmilleni hoitoon mökille. Pojat saivat siis koko viikon olla ulkona lähes niin paljon kuin halusivat, joten mikäs niillä ollessa ;-)

Eilen mökillä vietettiin perinteisiä lammasjuhliamme ja pojat pääsivät mukaan juhlimaan. Paikalla oli paljon koiraihmisiä, joten pojat saivat rapsutuksia, löysivät monta pallonheittäjää ja pääsivät maistelemaan lampaanlihaa.

21.08.2005 POJAT HOIDOSSA
Emil ja Aaron viettivät pari päivää hoidossa Eevan, Jussin, Wellun ja Löwen luona meidän viettäessä aikaa Jyväskylässä.  Jussi oli näyttänyt Aaronille haulikkoa ja vähän naksutellutkin sitä. Aaron ei kuulemma reagoinut haulikon naksahduksiin, mutta haulikon nostaminen pystyasentoon aiheutti perääntymisen. Talvella yritämme taas löytää aikaa (ja paikan) haulikkosiedätyshoitoon.

Kiitoksia poikien hoidosta! Mukavaa jättää koirat hoitoon sellaiseen paikkaan, johon ei tarvitse jättää muista hoito-ohjeita kuin "kohdelkaa kuin omianne."

17.08.2005 HAKURUUDUN TREENAUSTA
Olimme puolitoista viikkoa sitten pitkästä aikaan treenaamassa Löwen, Freyan ja Incan kanssa. Aaron pääsi ensimmäisenä töihin ja oli (miten sen nyt kauniisti sanoisi...) HUONO! Hakuintoa ei ollut ollenkaan ja siipidamit palautuivat vähän miten sattuu.

Pari päivää sen jälkeen lähdin Emilin ja Aaronin kanssa kaksistaan tekemään hakuruutua. Vein ruutuun 10 damia/siipidamia ja lähetin innokkaan Aaronin hakuun. Se toi ruudusta kuusi damia ja intoa oli vielä kuinka ja paljon. Kävin täyttämässä ruudun uudestaan ja haetutin vielä yhden damin, jonka se palautti yhtä innokkaasti kuin kuusi aikaisempaa. Se sai sitten riittää Aaronille ja Emil pääsi hommiin.

Tänään kävin sitten tekemässä pojille toisen hakuruudun, jonne vein 9 damia/siipidamia. Emil sai ensin hakea yhden ja sen jälkeen Aaron kävi hakemassa 7 damia. Intoa oli vielä, mutta päätin lopettaa sen osalta siihen. Aaronin ongelmana on siis edelleen "esiintymispelko" eli minun kanssasi se toimii todella hienosti, mutta ryhmätreeneissä ajatukset eivät oikein pysy suoritettavassa tehtävässä. Pitäisi useammin päästä treenaamaan ryhmässä ja uusien ihmisen ja koirien kanssa, mutta treenien järjestämien sopivaan ajankohtaan tuntuu nykyään olevan hankalaa.

10.08.2005 JENNA 1v.
Jenna viettää tänään 1-vuotissyntymäpäiviään! Tämän kunniaksi ajattelin kirjata ajatuksiani Jennan ja poikien ensimmäisestä vuodesta.

Emil ja Aaron ovat suhtautuneet todella hienosti Jennaan alusta alkaen. Sairaalasta kotiin tullessamme ne kävivät haistelemassa (ja Aaron antamassa pusun poskelle) ja totesivat tyynesti, että tuollainen sitten tuli. Mitään suurempia protestointeja ei koirien puolelta näkynyt, mitä nyt olivat vähän rakkauden kipeämpiä kuin ennen. Alkuvaiheessa Aaron oli selvästi enemmän kiinnostuneempi vauvasta kuin Emil. Aaronin suosikkipuuhaa oli käydä nuuskimassa onko vauvalla likainen vaippa :) Toinen Aaronin tärkeistä tehtävistä oli imetyksen valvominen eli se nosti etutassunsa sängylle ja loikoili siinä minun imettäessä vauvaa.

Pojat häkeltyivät joksikin aikaa kun Jenna lähti liikkumaan, ne eivät oikein pitäneet Jennan uudesta taidosta. Nyt se pystyi seuraamaan niitä halutessaan ja varastamaan niiltä luut ja lelut. Muutamassa päivässä pojat kuitenkin tottuivat tähänkin ja oppivat siirtymään hieman kauemmaksi, jossa sai olla edes vähän kauemmin rauhassa.

Seuraavassa vaiheessa niiden piti taas opetella sietämään Jennan rakkauden osoitukset, jotka eivät aina olleet poikien mielestä niin kovin ihania. Emil yleensä poistui nopeasti paikalta, mutta pikkuhiljaa sekin alkoi lämpiämään ja nykyään Jenna saa jo silitellä sitäkin (tosin Jenna silittelytkin ovat muuttuneet hieman hellemmiksi).

Emilin ja Aaronin rakkaus tennispalloihin on tarttunut Jennaankin ja tämä taitaa poikien mielestä olla yksi Jennan parhaista puolista. Niiden mielestä on äärimmäisen kiva kytätä Jennan kädessä olevaa palloa vaikka se ei vielä kovin pitkälle lennäkään. Toinen poikien mielestä erittäin mukava asia Jennassa on anteliaisuus ruuan suhteen. Jenna saattaa istua lattialla maissinaksun tai leivänpalan kanssa ja jakaa se poikien kanssa... pala pojille, pala omaan suuhun, pala pojille, pala omaan suuhun! Syöttötuolissa istuessa Jennan mielestä on taas mukavaa dipata oma lusikka ruokaan ja ojentaa se Emilin ja Aaronin nuoltavaksi.... ja äiti tykkää ;-)

Täytyy sanoa, että olen todella tyytyväinen Jennan kahteen karvaiseen "isoveljeen," ne ovat sopeutuneet loistavasti!

Jenna, Aaron ja Emil kotipihallamme 9.8.2005

03.08.2005 AGILITYÄ
Eilen olimme ensimmäisissä agilitytreeneissä kesätauon jälkeen. Aloitimme syyskauden "kevyesti" tekemällä noin kolme noin 10 esteen pätkää heinäkuun SM-kisoista :-) Emil meni ihan kivasti (lähinnä minä siis sähläsin), mutta tauon jälkeistä omatoimisuutta esiintyi muutamassa kohdin.

Aaronin menoon olin tosi tyytyväinen! En helpottanut radanpätkiä sille mitenkään ja silti se selviytyi yhtä kohtaa lukuun ottamatta erinomaisesti (puomin ylösmenon molemmin puolin oli putki, joka oli juuri hetkeä aikaisemmin suoritettu). On se kumma kun kisoissa emme ole saaneet tulosta edes ykkösluokasta ja treeneissä tehdään sentään SM-ratoja.... kyllä me varmaan vielä kisoihin mennään kokeilemaan...

01.08.2005 KUULUMISIA
Elokuun ensimmäinen päivä, kylläpä kesä on taas mennyt nopeasti!

Olen muutamana päivänä harjoitellut poikien kanssa tokoa omalla pihalla. Emil suorittaa liikkeet ihan innokkaasti, tosin seuraamisessa tämä kostautuu pienenä edistämisenä. Luoksetulon pysäytyksessä on se ongelma, että sitä ei voi harjoitella... Emil alkaa heti ennakoimaan, hölkkää puoleenväliin ja jää siihen seisomaan. Olen yrittänyt tehdä paljon läpijuoksuja, mutta niitä pitäisi mitä ilmeisemmin tehdä paljon enemmän. Ilmoitin Emilin tokokisoihin syyskuulle, ehkä vihdoinkin saisimme kaikki liikkeet onnistumaan samaan kokeeseen....

Aaronin kanssa ei ole koskaan oikein kunnolla treenattu tokoa, mitä nyt pentukurssilla käytiin kolmisen reilu kolme vuotta sitten ;-) Erittäin pienestä treenimäärästä huolimatta se osaa alokasluokan liikkeet suhteellisen hyvin. Liikkeestä seisomisissa se tarvitsee vielä pienen käsimerkin pysähtyäkseen ja uusien sääntöjen mukaista hyppyä en ole koskaan sen kanssa tehnyt. Avoimen luokan liikkiestä olen treenannut kaukokäskyjä, jotka onnistuvat hyvin parin metrin päästä. Noutoa olemme myös kokeilleet, mutta Aaron ei vielä malta pitää kapulaa suussa perusasentoon asti vaan sylkäisee kapulan varpailleni (ja varpaani ihmettelevät miksi meillä pitää olla se äärimmäisen iso ja PAINAVA noutokalua käytössä).

Ohjatut agilitytreenit alkavat huomenna. Pojat ovat edellisen kerran treenanneet agilityä kesäkuun puolessa välissä, joten taukoa on ehtinyt tulemaan ihan riittävästi. Tosin käymme ohjatuissa treeneissa vain muutaman kuukauden eli talvikauden alkuun asti. Päätin, että en tälle talvikaudelle maksa Emilille ja Aaronille ryhmätreenipaikka vaan otamme vapaavuoron ja treenaamme omatoimisesti.

20.07.2005 HAUHOLLA LOMAILEMASSA
Vietimme viisi mukavaa päivää mökillä Hauholla. Emil ja Aaron pääsivät taas uimaa ihanan lämpimään järviveteen, pelaamaan jalkapalloa ja oleskelemaan ulkona.

Viime kesänä en ison mahani kanssa päässyt ollenkaan uimaan, mutta aikaisempina vuosina olen uinut koirien kanssa. Tänä vuonna hommasta ei tahtonut tulla mitään. Emil antoi minun uida, mutta haukkui ärsyttävästi laiturilla. Aaron taas ui niin tiivistä ympyrää lähelläni, että uimisesta ei tullut mitään.

Kuvia ei otettu kovinkaan paljon, mutta jokunen kuitenkin.