29.12.2004 TILINPÄÄTÖS 2004
Vuosi alkaa taas olla lopuillaan ja on aika katsastaa mitä vuonna 2004 on tapahtunut Emilille ja sen jälkikasvulle.

Emil starttasi alkuvuodesta kahdeksassa agilitykisassa ja saikin kaksi 0-tulosta, mutta sijoilta 4 ja 5, joten nousunollia niistä ei tullut. Huhtikuussa alkoikin sitten puolen vuoden kisatauko kun oma kasvava mahani esti kisaamisen ja synnytyksen jälkeen agilitykisat eivät olleet ensimmäisenä mielessä ;-) Loppuvuodesta ehdimme sitten vielä kolmeen agilitykisaan ja vuoden viimeisestä kisasta tulikin sitten se ensimmäinen kakkosluokan nousunolla. Tokokisoissa starttasimme Emilin kanssa 2 kertaa, molemmilla kerroilla tuloksena AVO 2. Muuta ”virallista” emme tänä vuonna tehneetkään, mutta keväällä ja alkukesästä vedimme muutaman verijäljen ja Emil tuntui tykkäävän kovasti. Emi sai tänä vuonna myös ensimmäiset lapsenlapsensa kun sen tyttäret Freya ja Fanni saivat pennut viiden päivän välein maalis-huhtikuun vaiheessa.

Aaronin kanssa starttasin agilityssä tänä vuonna neljä kertaa ja jokaisesta tuloksena hylky. Tosin hylyt paranivat joka kerta, joten emmeköhän me ensi vuonna saa tuloksenkin. Treeneissä on kuitenkin mennyt tosi kivasti. Aaron kävi tänä vuonna  vain kahdessa näyttelyssä. Huhtikuussa se esiintyi ensimmäisen kerran avoimessa luokassa ja sai viimeisen sertinsä. Kävimme myös kokeilemassa taipumuskokeissa kahdesti, mutta molemmilla kerroilla tulokseksi tuli NOU 0. Aaronin itseluottamus ei ole ollut oikein kohdillaan ja siihenhän nuo taipumuskokeetkin kaatuivat.

Dessy sai kesäkuussa kolmannen sertinsä. Dessy kävi taipumuskokeissa lokakuussa, mutta tuloksena NOU 0.

Miska on tänä vuonna loistanut agilityssä. Se aloitti kisauransa helmikuussa ja huhtikuussa se nousi kakkosluokkaan. Kakkosluokastakin se sai tänä vuonna jo kaksi nousunollaa, joten eiköhän Miska nähdä ensi vuonna kolmosluokassa! Miska on käynyt myös tokoilemassa ja saanut AVO 3-tuloksen.

Fanni sai tänä vuonna sekä EST MVA- että KANS MVA-tittelit näyttelypuolella. Fanni sai huhtikuussa kolme pentua (1 uros, 2 narttua) Roopen eli Norwart Ribaltan kanssa.

Freya sai maaliskuun lopussa tanskalaisen Chilin eli Happy Trail´s Commander Douglasin kanssa 5 pentua (3 urosta ja 2 narttua), joista Inca jäi asustamaan samaan talouteen. Loppuvuodesta Ari ja Freya starttasivat ensimmäistä kertaa agilityssä, tuloksena 20 vp (Freyalla aikaisemmin 2 starttia Marin kanssa). Lokakuisessa Oulun KV-näyttelyssä Freya oli hienosti PN 2 ja sai vara-cacibin.

Wellu vietti alkuvuoden hiljaiseloa kun hauislihakseen kiinnittyneet jänteet tulehtuivat ja vaativat kunnon lepotauon parantuakseen. Freyan tytär ja Incan veli Löwe muutti Wellun kanssa samaan talouteen toukokuussa ja sen jälkeen ei ole Wellullakaan varmasti tylsää ollut. Siskonsa Fannin tavoin myös Wellulle vahvistettiin KANS MVA-titteli.

Tämän vuoden ehdottomasti suurin mullistus Emilille ja Aaronille on perheeseen elokuussa syntynyt Jenna- vauva, mikä luonnollisesti muutti niiden arkea melkoisesti. Pojat ottivat perheen uusimman tulokkaan kyllä mahtavasti vastaan ja on ollut ihana seurata niiden positiivista suhtautumista vauvaan.

Ensi vuodeksi emme ota mitään kovia tulospaineita, sillä vauva vähentää treenaamisen ja kisaamisen määrää jonkin verran. Onneksi innokkaita hoitajia löytyy kuitenkin sen verran, että emmeköhän me ainakin agilitykisoihin pääse! Emilin ensi vuoden tavoitteisiin kuuluu nouseminen kolmosluokkaan agilityssä ja AVO 1-tuloksen saaminen tokossa (jos tuo ohjaaja vai saisi aikaiseksi treenata tokoa joskus…) Aaronin kohdalla tavoitteisiin kuuluu itseluottamuksen kasvattaminen ja sen myötä tulosten saaminen agilityssä. Tavoitteena on myös taippareiden läpäisy. Saatamme myös käydä muutamassa näyttelyssä, mutta näyttelypuolella meillä ei enää ole erityisiä tavoitteita.

KAIKILLE OIKEIN HYVÄÄ JA MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA 2005!

28.12.2004 AARON 3 VUOTTA!
Aaronilla on tänään 3-vuotissynttärit, ONNEA!!! Onnittelut myös Dessy-siskolle!

Jouduin eilen viemään Aaronin lääkäriin ja sillä todettiin sidekalvon ja värikalvon tulehdus. Tulehdus tuli todella äkkiä, sillä sunnuntaina silmässä oli vain vähän rähmää ja maanantai aamuna silmä oli jo tosi pahan näköinen. Hoitona kahdet silmätipat viikoksi ja kipulääkkeet pariksi päiväksi. Onneksi tipat auttoivat pahimpaan aika nopeasti, sillä silmä on jo nyt paremman näköinen. Syitä värikalvon tulehdukseen voi vain arvailla, sidekalvon tulehdukset taas ovat hyvinkin yleisiä.

Joulu tuli ja meni oikein mukavasti. Aattoaamuna kävimme mukavalla lenkillä Eevan, Jussin, Wellun ja Löwen kanssa ja lenkin jälkeen menimme Simon vanhemmille viettämään joulua. Pojat saivat monta pakettia ja ne kaikki sisälsivät herkkuja. Messarista ostin pojille joululahjaksi Dog boxin, mutta sehän otettiin käyttöön jo paljon ennen joulua :-) Muita leluja ei sitten ostettukaan, sillä niitä on vuosien aikana kertynyt jo melkoinen laatikollinen. Emil on kyllä melkoisen hullu pakettien perään ja se saikin sitten avata myös Jennan paketit.

Dog boxin kanssa on taas tapahtunut kehitystä. Aaron on oppinut nostamaan palikan lattialta ja tiputtamaan sen reikään, jos olen itse laatikon vieressä näyttämässä reikää. Emil on päässyt jo hieman pidemmälle eli sen kanssa olen mennyt muutaman metrin päähän laatikosta, laittanut palikan Emilin eteen ja lähettänyt siitä sen tiputtamaan palikan reikään. Molemmat pojat ovat myös kokeilleet seuraavaksi vaikeinta reikää ja saavat palikan laitettua myös siihen. Emilin kanssa kokeilin myös kaikkein vaikeinta reikää, johon palikka menee vain ihan oikeassa asennossa ja Emil onnistui muutaman kerran saamaan palikan laatikoon.

18.12.2004 HAKURUUTU & DOG BOX TREENAILUA
Olemme melkein päivittäin tehneet pieniä harjoituksia dog box aktivointilelulla. Molemmat koirat ovat todella innoissaan kun näkevät laatikon. Aaron osaa tiputtaa palikan (ainakin melkein aina) laatikkoon, jos annan sen sille suuhun. Jostain syystä se ei vielä osaa nostaa palikkaa lattialta ja tuoda sitä laatikolle... se kyllä nostaa palikan, mutta ei ymmärrä tuoda sitä laatikolle. Emil puolestaan osaa jo käskystä poimia palikan maasta ja (ainakin melkein aina) tiputtaa sen laatikkoon. Täytyy varmaan kohta vaihtaa pienempi ja haastavampi reikä laatikkoon.

Tänään otin damit mukaan metsälenkille. Emil normaalisti juoksentelee ympäri metsää, mutta kun damireppu on mukana se kävelee ärsyttävästi ihan takanani ja tuijottaa damireppua... hassu koira! Tein ensiksi hakuruudun paikkaan, jossa oli etuosassa hieman harvempaa metsää ja ruudun takaosa oli tiheämpää metsikköä. Vein suhteellisen isoon ruutuun 9 damia, joista pyysin Aaronia tuomaan 5. Aaron toimi hakuruudussa ihan uskomattoman hyvin. Emil kävi sitten hakemassa loput omaan varmaan tyyliinsä. Pienen lenkkeilyn jälkeen tein pojille toisen ruudun mielestäni hieman haastavampaan maastoon eli ruutu oli aika tiheässä metsikössä jyrkkään ylämäkeen. Halusin kokeilla riittääkö Aaronille itseluottamus ja into lähteä reippaaseen ylämäkeen. Aaron yllätti minut todella positiivisesti, sillä se ei epäröinyt hetkeäkään vaan toimitti minulle kaikki pyydetyt damit!

14.12.2004 SYYSKAUDEN VIKAT AGILITYTREENIT
Tänään oli poikien syyskauden viimeiset agilitytreenit. Viimeisen kerran kunniaksi meille oli järjestetty kolmiosainen kilpailu. Ensin suoritimme ihan normaalin agilityradan, Emil otti kontaktivirheen puomin ylösmenolta ja kiellon putkelta. Aaron teki oikein hienon nollaradan, vaikka vauhti ei joka kohdassa päätä huimannutkaan. Aaronilta kuitenkin oikein kelpo suoritus, varsinkin kun ottaa huomioon, että ennen rataa se taas rakastui ryhmän flöttityttökaksikkoon ;-)

Seuraavaksi suoritimme saman radan, mutta ryhmän koirat arvottiin. Itse pääsin radalle kolmosluokassa kisaavan Mona sheltin kanssa ja teimme hienon nollaradan, koira tuntui kulkevan radalla melkein itsestään! Emil pääsi toisen shelttiohjaajan pariksi ja hekin taisivat tehdä nollaradan. Aaron pääsi radalle minun kanssani, sillä ohjaajia ei olisi riittänyt ja se on sen verran herkkä, että parempi jättää tuollaiset kokeilut sen kanssa väliin.

Viimeisenä oli sitten knock out kilpailu, jossa sain juosta saman radan kahdeksaan kertaan, sillä jokainen kilpailu jokaista vastaan ja sain juosta oikein urakalla kahden koiran kanssa. Tässä emme oikein menestyneet, mutta varsinkin Aaronille oikein hyvää treeniä.

Ostin muuten Messarista pojille joululahjaksi (joka avattiin sitten ennen joulua...) dog box aktivointilelun, jonka kanssa olemme tehneet pieniä harjoituksia. Olemme vasta päässeet siihen pisteeseen, että palikka on laatikon päällä ja pojat tökkäävät sen siitä reikään. Emilillä oli aluksi hieman väkivaltainen tyyli iskeä koko laatikko nurin tassulla ja menikin jonkin aikaa ennen kuin sain se tajuamaan, että tehtävä pitää suorittaa nenällä. Emil kuitenkin vielä usein tökkäisee palikan pois laatikon päältä lattialle eikä reikään. Sen se on kuitenkin sisäistänyt, että nami ei tipu, jos palikka ei mene reikään. Tähtäyksessä on siis vielä parannettavaa. Aaron sen sijaan oppi nopeasti tökkäisemään palikan reikään ja osaa tökkäistä sen myös takareunalta sisäänpäin reikään (Emil siis tökkii laatikon takareunalta palikan lattialle...)!

06.12.2004 AKTIIVIVIIKONLOPPU
Lauantaina lähdin Jennan kanssa turistiksi voittajanäyttelyyn. Kävimme shoppailemassa joululahjat Emilille ja Aaronille ja katsoimme narttujen arvostelun. Urosten arvostelua emme enää jaksaneet jäädä katselemaan, vaikka se olisi ollut ihan mielenkiintoista katseltavaa.

Sunnuntaina kävimme Emilin kanssa JAU:n agilitykisoissa. Tuloksena taas hieno hylky, joka alkaa olemaan meidän erikoisuus. Hieno ratasuoritus, joka pienen virheen takia muuttuu hylkyradaksi. Tällä kertaa hylky tuli toiseksi viimeisellä esteellä (nolla tietysti tulossa...) kun työnsin Emilin hyppyesteen ohi ja se sitten suoritti esteen väärään suuntaan. Muuten se oli ihan hyvä rata, joten ei hirveästi harmita.

Tänään sunnuntaina kävin aamusta katsomassa Freyan ja Arin agilitystartin, parin tulokseksi tuli 20 virhepistettä, joka ei ole hullummin parin ensimmäiseksi kisastartiksi. Eeva pelasti Aaronin päivän hakemalla sen lenkille Wellun ja Löwen kanssa, suurkiitos Eeva!!! Eeva palautti Aaronin tullessaan katsomaan Emilin agilitystarttia. Emilille tuloksena 0-rata ja toinen sija eli saimme ensimmäisen nousunollamme kakkosluokasta!!! Agility on kyllä hassu laji, sillä eilinen hylkyratamme oli suorituksena paljon sujuvampi kuin tämänpäiväinen nollaratamme. On se niin pienestä kiinni!

01.12.2004 WATTSIN TREENIT
Olin eilen toistamiseen Emilin kanssa Jonathan Wattsin vetämissä agilitytreeneissä, edellisen kerran olimme tammikuussa. Kentälle oli rakennettu 18 esteen mielenkiintoinen rata, jonka suoritimme ensin neljässä osassa ja lopuksi vielä kerran koko radan. Rata oli käsittääkseni Englannin korkeimman agilityluokan rata, joten ihan helpolla emme päässeet. Mielestäni selvisimme radasta suhteellisen kivasti, mutta korjattavaa ja parannettavaa löytyy tietysti aina. Wattsilla on hyvin selvä käsitys siitä miten koiran tulisi toimia radalla ja miten sitä ohjataan. Kaikki keinot eivät kuitenkaan toimi kaikille koirille, joten koulutuksesta täytyy suodattaa itselle ja koiralle sopivat jutut ja unohtaa muut... niin kuin tietysti kaikessa koulutuksessa! Kaiken kaikkiaan treenit antoivat kuitenkin taas paljon ajateltavaa.

28.11.2004 LENKKEILYÄ TUUSULASSA
Eilen olimme taas kivalla lenkillä Korson metsissä  Eevan, Jussin, Wellun & Löwen kanssa. Pojat nauttivat kovasti lumisesta metsästä.

Tänään olimme sitten samassa paikassa 5 kuukautta vanhan Dino labbiksen ja sen perheen kanssa. Noutajaharrastukset ovat perheelle aika tuntemattomat, joten lenkkeilyn lomassa tuli juteltua ummet ja lammet mm. taippareista, mejästä ja pakastimessa säilytettävistä kuolleista vaakuista ja lokeista... ;-) Halusin näyttää mitä hakuruudussa tapahtuu, joten tein hakuruudun ja päästin pojat hommiin. Aaron haki ensin hienosti kolme damia ja sitten Emil kolme. Erityisen tyytyväinen olin Aaroniin, sillä se teki tosi hienosti töitä vaikka ihana Dino oli vieressä.

Dinolle näytettiin tavallista damia ja kestokania, joka tuntui olevan mieluinen tuttavuus. Koirassa on kyllä potentiaalia vaikka mihin, joten toivottavasti saimme pienen kipinän herätettyä!

Vauvasta ja koirista en ole vähään aikaa kirjoitellutkaan, todennäköisesti sen vuoksi, että kaikki menee edelleen loistavasti. Jenna kulkee välillä rintarepussa lenkeillä mukana ja välillä taas lenkkeilemme ilman vauvaa isin hoitaessa vauvaa kotona. Yllätyksenä minulle on tullut se, että pojat eivät koske Jennan pehmoleluihin, vaikka ne valtaosan ajasta ovat lattialla leikkimaton kanssa. Emil rakastaa pehmoleluja, mutta kaikki Jennan lelut ovat saaneet olla rauhassa, vaikka niihin koskemista ei ole erikseen edes kielletty. Emil ei myöskään ole enää loikoillut Jennan leikkimatolla sen jälkeen kun Jenna on ruvennut siinä viihtymään. Aaronille on taas tullut hauska tapa valvoa imettämistä eli se roikkuu sängyn laidalla katsomassa juuri niin kauan kun imetän.

24.11.2004 VIIKONLOPPULENKKEILYÄ JA AGILITYÄ
Viime viikonloppuna oli loistava lenkkeilysää. Kävimme sekä lauantaina että sunnuntaina Korson metsissä lenkillä Eevan, Wellun ja Löwen kanssa. Sunnuntaina oli kamerakin pääsi lenkille mukaan. Lauantaina kävin vielä piipahtamassa Freyan agilitytreeneissä.

Eilen oli Emilin ja Aaronin agilitytreenit. Aaron siirtyi viime viikolla Emilin ryhmään ja pojat treenaavat tästä lähtien samassa ryhmässä. Vauvan takia on joskus hieman vaikea päästä lähtemään treeneihin ja tammikuun tulevan muuton jälkeen ajomatkaa tulee sen verran enemmän, että totesin olevan paljon helpompaa jos hallille täytyy ajaa vain kerran viikossa. Eilen oli vuorossa hyppyratatreenit. Emil oli oikein vireessä ja selvisimme helposti haastavalta radalta. Aaronillakin oli ihan hyvä päivä, vaikka samassa ryhmässä treenaava Freya-flätti onkin NIIIIIIN ihana ;-)

12.11.2004 KUULUMISIA
Eipä ole taas ehtinyt päivityksiä vähään aikaan tekemään.... Marraskuussa ollaan kahdesti käyty mukavalla päivälenkillä Sarin, Tuikun ja Shiran kanssa Klaukkalassa. Muutaman kerran olemme myös lenkkeilleet Eevan, Jussin, Wellun ja Löwen kanssa. Eeva on myös parina iltana käynyt meillä kyläilemässä poikien kanssa ja pääsin kokeilemaan takapihalla agilitykeppejä Wellun ja erityisesti Löwen kanssa. Tuolla leijonalla on kyllä virtaa niin mahdottomasti, mutta hienosti se pujottelee namin perässä keppien läpi. Agiltypotentiaalia siis löytyy!

Loppuvuoden osalta tapahtumakalenterimme näyttääkin aika tyhjää. Emilillä on yksi agilitystartti joulukuussa, mutta muita esiintymisiä kisa- tai näyttelyrintamilla ei pojille ole tälle vuodelle suunnitelmissa.

31.10.2004 AGILITYKISOISSA
Pitkän kisatauon jälkeen starttasin tänään sekä Emilin että Aaronin kanssa. Emilille tuloksena helpohkolta 2-luokan radalta 5 virhepistettä keinun ylösmenolta ja pieni ihanneajan alistus. Olin tyytyväinen ihanneajan alitukseen, sillä varmistelin jonkin verran kontaktiesteiden alastuloja. Tuota pientä virhettä lukuunottamatta oikein hieno rata. Tuomarikin kertoi harmitelleensa kun hänen piti antaa keinulta kontaktivirhe kun oli muuten niin hieno rata.

Aaronin kanssa lähdettiin taas kokeilemaan, jos saisimme treenien hienot ratasuoritukset siirrettyä kisaradoille, mutta eipä vielä onnistunut, tuloksena siis hylky. Jos jotain positiivista pitää keksiä niin olihan tämä selvästi meidän paras hylkymme :-) Radassa oli erittäin hyviäkin pätkiä, mutta jännitys selvästi vielä vaikuttaa liikaa kisasuorituksiin ja koira heittää sijaistoiminnoille.

Emilin kanssa yritetään vielä tälle vuodella saada virallinen startti, mutta Aaronin kanssa yritän käydä möllikisoissa hakemassa kokemusta ennen seuraavaa virallista starttia.

26.10.2004 AGILITYÄ
Lokakuun alusta palasimme täysteholla takaisin agilitytreeneihin. Emilillä oli alussa vähän liikaakin vauhtia ja omapäisiä estevalintoja tuli runsaasti. Nyt olemme onneksi löytäneet taas yhteisen sävelen ja Emil malttaa kuunnella mitä esteitä pitäisi suorittaa... itse kun vielä saisin jostain vauhtia lisää!

Aaron on toiminut agilityssä loistavasti tauon jälkeen. Intoa ja vauhtia on tullut lisää ja kaikenlainen temppuilu on jäänyt kokonaan pois. Odotankin innolla mitä tapahtuu sunnuntain kisoissa, meneekö se samalla tavalla kuin harjoituksissa vai onko kisajännitys sille kuitenkin liikaa?

Viime viikolla kävimme parilla mukavalla lenkillä Eevan, Wellun ja Löwen kanssa. Emil ja Aaron juoksentelevat ihan mukavasti ihan kaksistaankin, mutta Löwen kanssa vauhtia riittää vielä enemmän :-)

17.10.2004 HARRASTUKSISTA
Talvikauden agilitytreenit alkoivat lokakuun alusta, molemmilla pojilla vaihtuivat ryhmät ja kouluttajat. Ryhmät vaikuttavat tasoon nähden ihan sopivilta, mutta ikävä kyllä molemmat ryhmät ovat aika isoja ja aikaa harjoitteluun ei jää kovinkaan paljon koiraa kohti.

Olen tehnyt pojille pari hakuruutua tässä lähiaikoina. Ongelmaksi on nyt muodostunut se, että Aaron toimii erittäin hyvin kun olen sen kanssa kaksistaan (tai siis Emil voi olla mukana), mutta heti kun tulee yleisöä niin hakuinto loppuu ja sikailu alkaa. Emil kyllä muuten toimii ihan hyvin kummassakin tapauksessa, mutta damin ravistelua tapahtuu vain yleisön edessä. Täytyy miettiä miten tästä ongelmasta päästään...

Viime viikonloppuna teimme mukavan lenkin Freyan ja Incan sekä Wellun ja Löwen perheiden kanssa. Vauhtia riittää mukavasti kun matkassa on 6 tolleria perheineen. Eilen olimme sitten lenkillä vain Wellun ja Löwen kanssa. Aaronilla ja Löwellä on selvästi yhteinen sävel, niillä kahdella on aina vauhti päällä!

04.10.2004 JÄLKELÄISKUULUMISIA
Emilin tytär Freya kävi lähes vuoden tauon jälkeen pyörähtämässä näyttelykehässä Oulun kansainvälisessä näyttelyssä. Tuloksena hienosti VAL ERI/1, PN, VA-CA. Emilin poika Miska on taas saanut agilityn kakkosluokasta jo kaksi nousunollaa. Hennalla ja Miskalla on ollut hyvä vuosi, sillä tämä on vasta heidän ensimmäinen kisavuotensa. Alla kuva Miskasta toisen nousunolla jälkeen.

03.10.2004 EMIL TOKOILEMASSA
Kävimme eilen Emilin kanssa Tuusulassa tokokisoissa, tuloksena AVO 2. Koe alkoi poikkeuksellisesti yksilöliikkeillä eli seuraaminen oli ensimmäisenä. Seuraaminen ei ollut kovinkaan hyvää, alussa väljää sivusuunnassa ja lopussa Emil edisti suhteellisen paljon, myös perusasennot olivat "hieman" hukassa. Maahanmenossa seuraaminen oli myös huonoa ja jouduin antamaan kaksi käskyä maahanmenoon. Luoksetulo meni läpijuoksuksi, mikä oli minulle niin suuri yllätys, että en tajunnut antaa toista pysähtymiskäskyä. Sen jälkeen rupesi sujumaan paljon paremmin. Seisominen oli hieman väljää seuraamista lukuun ottamatta hieno ja olin oikein tyytyväinen kun se pysyi paikallaan kun kävin sen takana, sillä tätä ei ole harjoiteltu kovinkaan paljon. Nouto oli vinoa perusasentoa lukuunottamatta hyvä. Kauko-ohjaus oli täydellinen!!! Emilin kauko-ohjaussuoritus taisi olla koko avoimen luokan ainoa täysi 10. Estehypyssä menetimme puoli pistettä vinosta perusasennosta. Viimeisenä siis poikkeuksellisesti paikallamakuu, jossa menetimme taas puoli pistettä vinosta perusasennosta. Loppupistettä 157.5 eli 2½ pistettä vajaa ykköstuloksesta, sijoitus 2/7.