27.03.2004 VIIKON KUULUMISIA
Tiistaina ajattelin, että metsässä ei varmaan enää ole niin paljon lunta ja otin damirepun mukaan lenkille. Olihan siellä metsässä vielä ihan kiitettävästi lunta, mutta kun damit kerran olivat mukana niin pitihän sitä pari hakuruutua tehdä. Molemmat pojat nauttivat kun pääsivät pitkästä aikaa hakemaan dameja hakuruudusta ja damit palautuivatkin lumesta huolimatta hyvällä vauhdilla.

Torstaina kävimme rokotuksissa ja samalla Aaron sai silmätipat pieneen sidekalvon tulehdukseen. Punnitsin pojat samalla: Aaron 18,5 kg ja Emil 21 kg. Eläinlääkärin odotustilassa riitti taas rodun ihmettelijöitä ja useamman kerran jouduin kertomaan, että novascotiannoutajiahan nämä ovat. "Kylläpäs ne ovat saman näköisiä!" (Ai meidän pojat vai... ei todellakaan!)

Lauantai aamuna ajoimme Klaukkalaan lenkkeilemään Sarin, Tepin, Tuikun ja Shiran kanssa. Kaikilla koirilla oli hauskaa, mutta kaikkein hauskinta taisi olla suursnautseri Tepillä, jota ei ikinä uskoisi kahdeksan vuotiaaksi! Klaukkalan lenkin jälkeen suuntasin Aaronin kanssa HAU:n hallille möllikisoihin. Aaron suoritti radan hienosti tehden 0-radan aikaan 32,74 sekuntia kun ihanneaika oli 55!

Huomenna suuntaamme taas kohti Leviä!

21.03.2004 POJAT TAAS KISOISSA
Tänään olimme kisaamassa Lohjalla ja tuloksena sekä Emilille että Aaronille hylky. Kävin kävelyttämässä pojat ennen suoritusta ja ennen rataantutustumista otin Aaronin halliin tarkoituksena tehdä muutama lämmittelyeste. Kisat olivat maneesissa, jossa tuoksui vahvasti hevoselle. Aaron ei millään meinannut saada nenäänsä maasta irti ja heittäytyi ihan kuuroksi. Epätoivo meinasi iskeä ja suunnittelin jo poisjäämistä, päätin sitten kuitenkin lähteä sen kanssa radalle. Aaron yllätti minut erittäin positiivisesti, sillä ensimäistä kertaa sillä oli kisatilanteessa vauhtia ja innostusta. Hylky tuli osittain oman ohjausvirheeni ja osittain Aaronin innokkuuden takia, mutta eipä tuo haitannut lainkaan. Olin niin tyytyväinen kun se innokkaasti kisatilanteessa suoritti esteitä, kyllä tämä tästä kun tarpeeksi monta hylkyä käymme hakemassa :-)

Heti Aaronin luokan jälkeen oli Emilin luokka. Radassa oli vain yksi vaikea paikka ja siihenhän me se hylky tehtiin ;-) Emil kävi katsastamassa maisemia A-esteen päältä kun olisi pitänyt mennä sen alla olevaan putkeen. Ennen viimeistä estettä törmäsimme Emilin kanssa aika pahasti yhteen, mutta onneksi loukkaantumisilta vältyttiin. Kotona oli vielä kiva analysoida suoritukset videolta, Emilin ja minun törmäys näytti aika hurjalta, mutta hienosti Emil vielä sen jälkeenkin suoritti viimeisen hyppyesteen. Pitäisi aina olla oma kuvaaja mukana!

Lohjan tuloksissa ei siis meidän osaltamme ollut hurraamista, mutta pääasia että molemmilla pojilla oli hauskaa!

17.03.2004 KUULUMISIA JA TULEVAISUUTTA
Sunnuntai iltana olin taas Aaronin kanssa agilitytreeneissä. Sehän oli tietysti taas ihan loistava! Olen yrittänyt miettiä mistä huima ero harjoitusten ja kilpailusuoritusten välillä johtuu. Itse en jännitä kisoja, joten en usko sen johtuvan siitä. Yksi mahdollisuus tietysti on, että ääneni on kisoissa jotenkin käskevämpi tai terävämpi ja se riittää sekoittamaan Aaronin suorituksen. Ensi viikonloppuna yritämme kuitenkin taas uudestaan! Täytyy yrittää saada joku videoimaan kisasuoritus, jotta näkisi ja kuulisi paremmin mitä radalla tapahtuu!

Simo vaihtoi maanantaina tulevaa perheenlisäystä silmällä pitäen autonsa farmariautoon ja pojat pääsivät heti illalla koeajelulle. Autoa pihalla ihmetellessämme Aaron hyppäsi pari kertaa takaluukkuun "tälläistä mä olen aina toivonut!" -ilme naamallaan. Meillä ei ole ennen farmariautoa ollut, mutta vieraissa autoissa pojat ovat nauttineet takatilassa matkustamisesta. Onneksi tästä löytyy myös hattuhylly, jossa Emil voi lepuuttaa päätään ajon aikana :-)

Heinä/elokuun vaihteessa tuleva perheenlisäys alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan koirapainotteiseen elämäämme. Ensi viikonlopun agilitykilpailut saattavat olla viimeiset ennen mammalomalle jäämistä, itse kun en varmaan kovin kauaa pysy poikien perässä radalla ;-) Kevään ja kesän ohjelmaksi olen ajatellut tokotreenejä ja jos vihdoin pääsisimme myös vähän syvemmälle mejän saloihin. Pieniä agilityharjoituksiakin toki tehdään niin kauan kuin vain rahkeet riittävät.

13.03.2004 POJAT AGILITYKISOISSA
Urakoin tänään Kirkkonummen kisoissa kolme rataa. Päivä alkoi Aaronin ykkösluokan radalla, josta tuloksena hylky. En oikein tiedä miksi kilpailusuoritukset eroavat niin huimasti harjoitusradoista. Aaron ei keskittynyt ollenkaan vaan lähinnä haaluili ympäri kenttää suorittaen aina silloin tällöin jonkun esteen. Suorituksen jälkeen Aaron lähti viettämään iltapäivää Laran & Johannan kanssa, kiitos Johanna!

Seuraavaksi oli vuorossa Emilin perusrata, josta tuloksena 0,33 ja neljäs tila eli nousunolla jäi taas saamatta. En ollut ollenkaan tyytyväinen omaan ohjaukseeni, mutta näköjään sen nollan voi joskus tehdä vähän huonommallakin suorituksella. Viimeisenä ratana oli Emilin hyppyrata, josta hylky. Tämä rata oli mielestäni kuitenkin huomattavasti parempi kuin aikaisempi nollarata. Olin tosi tyytyväinen kun selvisimme virheittä vaikeasta kepeille ohjauksesta, mutta hieman keppien jälkeen Emil kävi hyppäämässä yhden ylimääräisen hypyn, josta hylky siis tuli. Tuota yhtä ylimääräistä hyppyä lukuun ottamatta oikein loistava rata :)

08.03.2004 AARONIN AGILITYTREENIT
Eilen heitimme äitini lentoasemalle ja jatkoimme siitä Korson metsään lenkille. Sää oli mitä mainioin ja kello noin 10.45 kun pääsimme Korsoon ja paikalla ei ollut yhtään autoa! Teimme noin 45 minuutin lenkin eikä sinä aikanaan ilmestynyt yhtään autoa puomille parkkiin. Missäköhän kaikki koiranulkoiluttajat olivat, sillä usein sunnuntaisin alueella on joka puska täynnä autoja?

Lenkin jälkeen päätin siistiä poikien tassut. Kylläpä kahdeksasta tassusta voi lähteä karvaa! Siistimisvimma loppui hieman kesken, sillä korvat jäi nyppimättä. Pojat ovat vähän hassun näköisiä siistine tassuineen ja hapsottavine korvakarvoineen :-)

Illalla suuntasin Aaronin kanssa HAU:n hallille treeneihin. Olemme tehneet paljon "ylipositiivisia" treenejä ja se ovat selvästi antaneet Aaronille lisää itsevarmuutta ja vauhtia radalle. Teimme ensin mustilla numeroilla merkityn radan kahdessa osassa ja sitten koko radan. Selvisimme tästä helpohkosta radasta ilman virheitä. Lopuksi teimme vielä punaisilla numeroilla merkityn radan (musta hyppyeste nro 8 siirrettiin punaisen nro 8 paikalle) ohjaten ilman ääntä eli vain käsiä ja vartaloa sain käyttää koiran käskyttämiseen. Olin hämmästynyt kun Aaron teki tälle äänettömälle 13 esteen radalle "0-radan" Hyvin näkyy koira pelittävän pelkällä käsi/vartalo-ohjauksella :-)

06.03.2004 NUUKSIOSSA
Lähdimme tänään Nuuksioon lenkille kuuden tollerin ja yhden fieldin voimin. Mukana olivat siis Pia, Kai & Capsi, Johanna & Lara sekä Riikka Nekun, Fionan ja Delin kanssa.

Lara, Capsi ja Deli treenailivat alkuksi hieman damien ja lintujen kanssa, mutta Aaron pääsi pääosin vain kuunteluoppilaaksi. Se huusi se verran tyttöjen perään, että en päästänyt sitä töihin ennen kuin sain sen hieman rauhoittumaan. Silloinkin vein sen hieman sivummalle ja teimme vain muutaman markkeerauksen, joka kyllä sujuivat ihan kivasti syvässä hangessa.

Treenituokion jälkeen lähdimme oikein mukavan mittaiselle lenkille. Aaron ahdisteli Capsia, mutta se ei kovin pahasti tuntunut Capsia vaivaavan. Muutaman kerran se Aaronia komensi, mutta useimmiten se tyytyy istumaan kunnes Aaron luovuttaa (tai se käsketään pois!) Kiitokset lenkkiporukalla! Oli oikein mukava lenkkeillä mahtavassa kelissä :-)

Aaron, Lara, Fiona, Nekku, Deli, Emil & Capsi

02.03.2004 HIMOKSELLA
Vietimme Simon kanssa viikonlopun Himoksella ja pojat pääsivät hoitoon Klaukkalaan Sarin & Esan luokse. Heillä oli viikonlopun ajan siis 5 koiraa, joten hälinää varmasti riitti! Emilille ja Tepille oli tullut hieman erimielisyyksiä siitä kuka johtaa laumaa, mutta muuten kaikki oli mennyt ihan hyvin. Sari oli juoksuttanut poikia lumihangessa ja ne olivatkin mukavan väsyneitä kun tulivat kotiin. Kiitoksia taas poikien hoidosta.

Sunnuntai ilta oli vielä Aaronin treenit, jossa sillä oli yllättävän paljon virtaa. Ajattelin, että se olisi väsynyt jahdattuaan Tuikkua koko viikonlopun, mutta kaikkea muuta. Rata ei ollut ihan helppo ja jouduimmekin muutaman kohdan menemään uudestaan. Ongelmat tulivat oikeistaan siitä, että oma vauhtini ei riittänyt Aaronin hirmuvauhdille!

22.02.2004 AGILITYÄ, AGILITYÄ ;-)
Olimme eilen taas agilitykisoissa Emilin kanssa, tällä kertaa Kirkkonummella. Emil aiheutti minulle pari ylimääräistä sydämenlyöntiä varastamalla lähdössä ja aiheuttaen minulle kovan kiireen. Saimme kuitenkin helpohkolla radalla tehtyä nollatuloksen ja ihanneaikakin alittui yli viidellä sekunnilla. Aika ei kuitenkaan ollut ihan tarpeeksi nopea, sillä jäimme viidenneksi ja nousunolla jäi saamatta. Kiva kuitenkin tehdä ensimmäinen nollatulos kakkosluokassa! Seuraava kisa taitaa ollakin vasta maaliskuun puolessa välillä. Vähän on mielessä pyörinyt, jos ilmoittaisin Aaroninkin....

Perjantai iltapäivällä kaivoin pitkästä aikaan damirepun esiin ja suuntasin poikien kanssa metsään. Tein pari pientä hakuruutua: Aaron sai molemmista ensin hakea pari ja Emil sitten loput. Pitäisi useammin ottaa damit mukaan, sen verran hauskaa pojilla tuntui olevan. Muutama kuvakin tuli otettua.

15.02.2004 EMILILLE HYLKYJÄ
Kävimme tänään Emilin kanssa hakemassa HAU:n kotikisoista kaksi hylkyä. Ensimmäinen rata oli hyppyrata, jossa Emil meni (niin kuin niin moni muukin kisoissa) hyppyesteeltä putkeen kun olisi pitänyt kaartaa kepeille, muuten ihan kelpo rata. Toiselta radalta saimme ensin kiellon putkelta ja keinusähläilyn jälkeen otin tarkoituksella hylyn suorittamalla keinun uudestaan (halusin kunnon suorituksen esteelle). Emilillä on nyt ollut hieman ongelmia keinun kanssa, se ei selvästikään pelkään estettä mitenkään, joten en oikein mistä ongelma johtuu. Se lähtee reippaasti keinulle, mutta hyppää usein kesken kaiken pois, sitten kun otamme esteen uudestaan se suorittaa sen ongelmitta?!?!?

07.02.2004 SHIRA LÄHTI KOTIIN
Haimme tänään vanhempani lentoasemalta ja samalla palautimme Shiran sen perheelle Sarille ja Esalle. Jälleen näkemisen riemua oli kiva katsoa, sekä Sari että Esa saivat kunnon kasvopesun. Shira ei ollut moksiskaan lentokentän melusta ja kaikista ihmisistä, jotka sitä tulivat rapsuttelemaan.

Kotona on nyt jotenkin hiljaista. Enää ei kuulu murina-örinää Shiran ja Aaronin painileikeistä, eikä pienten tassujen sipsutusta Shiran juostessa ympäriinsä. Aaron oli Shiran kanssa hieman liiankin kiltti. Loppuaikana se ei enää olisi jaksanut leikkiä ihan niin paljon kuin Shira, mutta Shira ei uskonut Aaronin komentelua kun Aaron ei osannut oikein kunnolla komentaa. Aaron oli välillä hieman pulassa kun Shira hyökkäili ja puri sitä kintereistä, välillä se sitten kiipesi syliin sohvalle, johon Shira ei ylettänyt. Emiliä Shira ei uskaltanut härnätä, sillä Emil kyllä kertoi oman mielipiteensä. Emilkään ei tosin pystynyt pitämään Shiraa poissa sängystään ;-)

Oli kiva seurailla pienen parsonin elämää melkein kuukauden ajan. Taitavat noi noutajat kuitenkin meille hieman paremmin sopia. Pitäkäähän Sari & Esa hyvää huolta "meidän" pikku-Shirasta :-)

Illalla sain viestin, että Emilin tytär Fanni (Small Fetcher Easy-Going Ella) oli saanut Tallinnan KV näyttelystä sertin ja cacibin.  Samalla siitä tuli siis myös kansainvälinen ja Eestin muotovalio. Onnea Lehdon perheelle!

01.02.2004 TÄMÄN VIIKON KUULUMISIA
Eeva ja Wellu kävivät tiistaina katsomassa Shiraa. Se sai oikein kunnon hepulin ja juoksenteli ympäri asuntoa kuin päätön kana. Aaron oli selvästi mustasukkainen kun Wellu yritti leikkiä Shiran kanssa, se jopa murisi ja nosteli huuliaan! Eihän toi velipuoli nyt saa HÄNEN parhaan lelunsa kanssa leikkiä ;-)

Lauantaina lähdin kolmen koiran kanssa metsään vaikka lunta tuli taivaan täydeltä. Teimme noin puolen tunnin lenkin Shiran ollessa mukana. Kävelimme Shiran kanssa hissukseen poikien juoksennellessa vauhdilla hangessa. Iltapäivällä Eeva, Jussi ja Wellu tulivat hetkeksi kyläilemään ja Wellu sai siis taas ihmetellä tuota pientä valkoista petoa, joka syö rintakarvat ;-)

Sunnuntaina suuntasin Emilin kanssa Keravalle agilitykisohin. Ajokeli oli aivan hirveä, mutta pääsimme kuitenkin paikalle. Teimme virheet keinun ylösmenokontaktilla ja A-esteen alastulokontaktilla. Tuo A-esteen moka jäi harmittamaan, sillä unohdin itse antaa Emilille "hae" käskyn, jolla se on opetettu ottamaan kontakti. Muuten ratasuorituksemme oli oikein sujuva ja aliaikaa tuli 6,73 sekuntia (luokan toiseksi nopein). Tuloksena siis 10 ja sijoitus 6/21.

Illalla oli taas Aaronin agilitytreenien aika. Kouluttaja ei ollut paikalla, joten keksimme itse kolme ratapätkää ja suoritimme ne. Aaron meni kaikki ratapätkät ihan kivasti ja erityisen tyytyväinen olen siihen, että se osaa oikein hyvin hakea keppien aloituksen molemmilta puolilta ja keinun ja renkaan suoritukseen on tullut selvästi lisää varmuutta.

26.01.2004 KUULUMISIA
Shira jäi viime viikolla kahtena päivänä vähän pidemmäksi aikaa (5½ tuntia) kotiin Emilin ja Aaronin kanssa. Emme ole enää laittaneet sitä aitaukseen, sillä se oppi karkaamaan aitauksesta ja oli aina ovella vastassa kun tulimme kotiin. Koirilla oli tietokonehuonetta lukuun ottamatta koko asunto käytössään ja mitään tuhoja onneksi ei tapahtunut (kop, kop!). Pissojakaan ei löytynyt lattialta. Muutenkaan ei ole kovasti tarvinnut lattioita luututa kun se on niin hienosti oppinut pyytämään ulos. Välillä yritämme laittaa sen ulos vaikka se ei pyydä (jos se on ollut kauan pissimättä) ja oven avattuamme se ottaa jalat olleen "minähän en ulos pakkaseen mene, kun ei ole hätä!"

Lauantaina oli sen verran vähän pakasta, että otimme Shiran kolmannen kerran mukaan metsälenkille. Tällä kertaa se sai kuitenkin kävellä vähän reilumman matkaa ja tuli syliin vain lämmittelemään. Metsässä se pysyttelee lähestulkoon tallatuilla poluilla, sillä syvässä hangessa tulee nopeasti kylmä kun maavara on pieni ja maha melko paljas.

Shira on pikkuhiljaa oppinut talon tavoille. Se jää kiltisti kotiin odottamaan aamuisin kun lähden poikien kanssa aamulenkille. Alkuaikoina se huusi kuin syötävä ja Simon aamu-unet loppuivat lyhyeen ;-) Se on myös oppinut, että pojat saavat ensin ruokakuppinsa kodinhoitohuoneeseen ja vasta sen jälkeen se saa oman kuppinsa keittiöön. Aika menee kyllä nopeasti, sillä huomenna Shira on ollut meillä jo 2 viikkoa!

Eilen illalla oli sitten taas Aaronin agilitytreenit. Muuten ihan hyvä treenit, mutta edellinen ryhmä oli päättänyt täyttää putken makupaloilla. Aaron meni radalle ensimmäisenä ja jäi kolmesti putken mutkaan seisoskelemaan (kuvittelimme jonkun koiran merkanneen putken). Seuraavan koiran tehdessä samoin päätimme tutkia putken ja löysimme sieltä kolme isoa makupalaa. Kuinkakohan monta siellä oikein oli kun kahden koiran syöpöttelyn jälkeen niitä vielä oli?!?!?

20.01.2004 EMILKIN LÄMPENEE...
Emilkin on pikkuhiljaa hyväksynyt Shiran meille asumaan. Alkuaikoina se komenteli sitä milloin mistäkin syystä, mutta parin viime päivän aika on tapahtunut selvä muutos. Emil sallii sen nukkua vieressään eikä se enää hermostu jos Shira leikin tiimellyksessä törmää se kylkeen. Aaronin ja Shiran painileikit ovat edelleen päivittäisiä ja niitä on kyllä tosi hauska seurata, välillä ne leikkivät lelun kanssa ja välillä ne vain painivat ja pureskelevat toisiaan. Aaron osaa tosi nätisti leikkiä pikkuneidin kanssa, vaikka kokoeroa on melkoisesti.

Olen muutaman kerran harjoitellut Shiran kanssa "istu" ja "maahan" käskyjä. Se oppii kyllä todella nopeasti ja vaikuttaa muutenkin aika fiksulta tytöltä, se osaa esim. jo aika hyvin pyytää ulos kun tulee hätä.

19.01.2004 CAPSIN KANSSA LENKILLÄ JA AARONIN AGILITYTREENIT
Eilen oli aivan ihana sää lenkkeilyyn. Pia, Kai ja Capsi kyselivät hetken mielijohteesta meitä lenkille ja lähdimmekin oikein mielellämme Korsoon lenkkeilemään. Teimme mukavan lenkin ja Shirakin pääsi mukaan, se tosin kulki melkein koko lenkin repussa. Aaron oli jonkin verran Capsin kimpussa ja Emil nautiskeli kun se sai ihan yksinään revitellä pitkin metsää. Kuvia lenkistä löytyy Capsin kuva-arkistosta. Kiitos lenkkiseurasta ja ihanista kuvista!

Illalla Emil ja Shira jäivät kotiin kun suuntasin Aaronin kanssa agilitytreeneihin. Viime viikonlopun huonojen treenien ja kisakokemuksen jälkeen halusin Aaronille oikein onnistuneet treenit. Aaron olikin oikein mahtavassa vedossa! Viime viikonlopun epävarmasta koirasta ei näkynyt jälkeäkään ja se nautti hirmuisesti treeneistä. Viimeisenä teimme alla olevan radan, jos selvisimme virheittä.

16.01.2004 EMILIN AGILITYTREENIT
Meillä oli eilen hieman erilaiset agiltytreenit, sillä treenit veti Englannin maajoukkueessa 2002 kilpaillut Jonathan Watts. Paikalla yhdeksän koiraa ja aikaa 2½ tuntia. Ihan mielenkiintoiset treenit ja saimme taas uudenlaisia ideoita. Osa hänen harjoituksistaan olivat vain sellaisia, että opettaminen vaatii paljon toistoja ja siihen meillä ei ole mahdollisuutta kun käymme treenaamassa vain noin kerran viikossa (tietysti kaikki kouluttaminen vaatii toistoja, mutta hänen määränsä ovat aika hurjia). Kouluttajalla itsellään on omat esteet pihalla ja hän treenaa noin 6 tuntia päivässä... kyllähän siinä noita toistoja ehtii tekemään!

Shira on minulla tänään töissä mukana ja rapsuttelijoita riittää. On tuo pennun elämä aika hauskaa, ensin mennään tunti kauhealla vauhdilla ja sitten nukutaan tunti niin sikeästi.

15.01.2004 SHIRA HOIDOSSA
Pikkuinen 8-viikkoinen Shira-parson tuli meille hoitoon tiistaina ja viettää meillä yhteensä 3½ viikkoa Sarin & Esan matkatessa Australiaan. Shirahan on Sarin oma kasvatti eli Tuikkun pentu. 

Ensimmäiset päivät ja yöt ovat menneet hienosti. Shira on todella reipas ja rohkea pieni pentu. Emil on komentanut sitä muutaman kerran vähän lujempaa, mutta hetken kuluttua se on taas kärkkymässä Emilin luuta tai lelua. Aaron taas on ihastunut pieneen painikaveriinsa ja se osaakin leikkiä Shiran kanssa oikein kauniisti. Laitoin eilen nettiin kuvasivun, johon lisäilen kuvia Shiran vierailun ajan.

11.01.2004 AARONIN ENSIMMÄISET AGILITYKILPAILUT
Aaronin ensimmäisissä kisoissa kävi juuri niin kuin pelkäsin. Se ei viihtynyt hyppyradalla kun hallissa oli monta vierasta haukkuvaa koiraa. Rata ei oikein ikinä lähtenyt käyntiin ja jätimmekin osan radasta suorittamatta ja tulimme loppusuoraa pitkin pois, tuloksena siis hylky. Päätin jättää päivän toisen radan pois, sillä en usko, että siitä olisi ollut mitään hyötyä edes harjoituksen kannalta. Jatkamme siis harjoittelua ja kokeilemme myöhemmin taas uudestaan.

Kisojen jälkeen ajoimme kotiin hakemaan Emilin ja tapasimme Eeva, Jussin ja Wellun Korson metsässä. Aaron purki päivän stressin säntäilemällä ympäri metsää, Emil ja Wellu ottivat vähän rauhallisemmin.

06.01.2004 PENTUJA KATSOMASSA JA LENKILLÄ
Ajoin eilen illalla poikien kanssa Klaukkalaan katsomaan Tuikku-parsonin 6½ viikon ikäisiä pentuja. Pojat saivat kunnian olla pentujen ensimmäiset ulkopuoliset koiravieraat. Pennut olivat oikein reippaita ja pienen ihmettelyn jälkeen ne olivat kaikki rohkeasti tutkimassa Emiliä ja Aaronia. Emiliä pennut eivät kovinkaan paljon kiinnostaneet, mutta Aaronin mielestä ne olivat mielenkiintoisia. Aaronista ja pennuista sain otettua muutaman kuvankin.

Tänään olimme sitten Korsossa lenkillä Freyan ja Wellun kanssa. Teimme kivan lenkin ja sen jälkeen Fanny ja Ida vielä viihdyttivät koiria lumileikeillä. Kiitokset lenkkiseurasta!

04.01.2004 KOTIINPALUU
Loppuloma Levillä meni ihan kivasti. Uutena vuotena naapurit paukuttelivat rakettinsa jo kello 21 aikoihin meidän leikkiessä poikien kanssa takapihalla frisbeen kanssa. Emil ja Aaron eivät raketeista välittäneet vaan jatkoivat leikkejään. Jätimme ne myöhemmin mökkiin kun lähdimme itse Levin huipulle katsomaan ilotulitusta.

Lentokentälle päästyämme molemmat pojat menivät nopeasti lentoboxeihinsa. Aaron kävi lungisti makaamaan boxiinsa, mutta Emil alkoi tärisemään ja läähättämään. En oikein ymmärrä miksi, sillä menolennon jälkeen se ei ollut ollenkaan stressaantunut. Se kuitenkin rauhoittui selvästi ennen koneeseen menoa ja Helsingissä se ei enää vaikuttanut kovinkaan stressaantuneelta. Kiitokset Jussille, joka kävi meidät lentokentältä noutamassa.

Simo leikkii Emilin ja Aaronin kanssa