28.09.2003 MASENTAVA VIIKONLOPPU
Mikä viikonloppu! Perjantaina minä ja Wellu joudumme maa-ampiaisten pistämiksi ja ainakin minulla naama kihelmöi vielä tänään sunnuntainakin. Lauantaina Emil joutuu hyökkäyksen kohteeksi ja joutuu tikattavaksi. Illalla näen vielä SNJ:n keskustelupalstalla aiheen, joka saa minut erittäin pahalle tuulelle. On se kumma kun tolleripiireissä ei voida puhua asioista omilla nimillä, vaan pitää huudella keskustelupalstalla nimimerkin takaa. Rehellisyyttä ja avoimuutta koirapiireissä kyllä tarvittaisiin!

Emil nukkui käytännössä koko iltapäivän ja illan eilen sen jälkeen kun klo 15 tulimme kotiin. Kävimme iltalenkillä yhdeksän aikoihin, jolloin se piristyi hieman. Haavaa kutittaa ja se saikin siteen rapsuteltua irti ennen kuin pääsimme väliin. Laitoimme haavan päälle uuden siteen ja yöksi puimme Emilille kylpytakin päälle, jotta se ei enää pääse rapsuttelemaan tikkejä. Nyt päivällä se ei ole enää yrittänyt onneksi rapsutella tikkejä, huomenna pitää varmaan laittaa takki taas päälle kun lähdemme töihin.

Aaron ihmetteli eilen kovasti isin outoa käytöstä (nukkuu, nukkuu, nukkuu...) ja haistelun määrästä päätellen myös uutta ominaistuoksua (desifiointiaine).

Siteen vaihdon yhteydessä tuli otettu kuva Emilin paljaaksi ajellusta niskasta (Kuinkakohan kauan karvan kasvaminen takaisin kestää?) ja puremahaavasta. Ommeltuna se ei enää näytä yhtään niin pahalta, mutta ennen ompelua se sai minut voimaan pahoin... 

27.09.2003 EMIL TIKATTAVANA
Lähdin aamulla poikien kanssa Östersundomiin katsomaan kummityttöni ratsastuskisoja Pojat käyttäytyivät tallilla hienosti, vaikka paikalla oli paljon muita koiria ja isoja hevosia.

Tallilta jatkoimme matkaa Sipoon koirametsää, joka on aika lähellä tallia. Teimme 7-vuotiaan serkkutyttöni kanssa 45 minuutin lenkin ja olimme juuri palaamassa takaisin autolle kun Emilin kimppuun hyökkäsi vanha urosflätti. Tilanne rauhoittui nopeasti ja kävelimme pienen matkan autolle. Laitoin koirat autoon ja antaessani pojille vettä huomasin Emilin vuotavan aika reilusti verta. Emil pois autosta ja sen niskasta paljastui parin sentin mittainen haava.

Soitto eläinlääkärille ja lähdimme tallin kautta (serkkutyttö piti palauttaa) ajamaan Malmille. Emil pääsi nopeasti hoitohuoneeseen, jossa se ensimmäiseksi ravisti itsensä, tuloksena kunnon veriroiskeet hoitohuoneen seinässä, ovessa ja lattiassa..... Se sai rauhoituspiikin joka vaikutti nopeasti. Se nostettiin siirtopöydälle ja rullattiin valmisteltavaksi. Karvat ajeltiin niskasta noin 10 x 10 sentin alueelta ja 3 x 4 sentin alueella jalasta, johon tippa kiinnitettiin. Puhdistuksen jälkeen haavaan laitettiin tikit ja side päälle ja koira nostettiin patjalle lattialle heräilemään. Se nukkui aika pitkä tovin, kunnes viereisessä huoneessa siirrettiin tuoli ja kuului kova ääni. Emil ponnahti sekavan näköisenä pystyi ja alkoi haukkumaan. Ulosmeno matkalla se oli täysin pökertyneen näköinen ja murisi kaikelle liikkuvalle hämmentyneenä.

Saimme viikon antibioottikuurin ja tikit poistetaan 12 päivän kuluttua.  Nyt se makaa tuolla keskellä olohuonetta, eikä ole siirtynyt sinä aikana kun kotiin tulimme. 

26.09.2003 TAPAHTUMARIKAS SUOLENKKI
Kävimme tänään hakemassa Eevan ja Wellun lenkillä ja lähdimme Eevan johdolla meille ihan uuteen paikkaan. Pojat olivat innoissaan ja juoksentelivat pitkin märkää metsää ja märkiä ojia. Yhtäkkiä huomasimme Wellun olevan omituinen, se pyöri pahoinvoivan näköisenä Eevan jaloissa ja yritti oksentaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Tutkimme koiran perusteellisesti, mutta emme löytäneet siitä mitään ihmeellistä punaisia silmiä ja silmien ympäryksiä lukuun ottamatta. Eeva soitti välillä puhelinkonsultaatiota ja Wellu alkoi piristyä.

Jatkoimme siis lenkkiä. Kiipesimme kallion päälle ja päätin ottaa muutaman kuvan. Olimme kävelleet jo melkoisen matkan takaisin autolle päin kun havahduin siihen, että olin jättänyt hihnat kalliolle kuvia ottaessani *ARGGG* Käännyimme siis takaisin hakemaan hihnoja. Yhtäkkiä Eeva huomasi maa-ampiaisia ja samalla hetkellä minua pisti yksi poskeen ja toinen reiteen. Wellu rupesi valittamaan ja kirputtamaan takaosaansa, Eeva löysikin siitä pari ampiaista ja Wellu meni taas ihan kipeän ja pahoinvoivan näköiseksi. Tajusimme olevamme samassa paikassa missä Wellu käyttäytyi omituisesti ensimmäisen kerran. Sitä oli siis todennäköisesti jo ensimmäisellä kerralla pistänyt ampiainen sekä suuhun että takaosaan. Haimme kalliolle unohtuneet hihnat ja suuntasimme takaisin autolle. Wellu raukka, sillä oli aika rankka retki. Sitä paitsi jos Wellun puremat jomottavat yhtä paljon kuin oma poskeni niin en yhtään ihmettele miksi se oli niin omituinen! 

24.09.2003 EMILIN AGILITYTREENIT
Pitäisiköhän perustaa oma agilitypäiväkirja? Tämä päiväkirja kun alkaa pikkuhiljaa sellaista muistuttamaan....

Emilin eilisissä treeneissä tehtiin kolme erilaista radanpätkää. Ensimmäisessä harjoituksessa (valkopohjaiset numerot) ei ollut suurempia ongelmia. Kokeilimme esteillä 3-6 kahta erilaista ohjaustapaa. Ensimmäisellä kerralla ohjasin ringin sisäpuolelta ja toisella kerralla tein valssin 5 ja 6 esteen väliin. Molemmat tavat toimivat, mutta jälkimmäinen tapa oli parempi, sillä Emilin vauhti oli paljon parempi kun pysyin itse liikkumaan enemmän.

Toisessa harjoituksessa (punapohjaiset numerot) piti kiinnittää huomiota keppien aloitukseen, joka tuli aika hankalasta kulmasta ja keppien jälkeisen hyppyesteen ohjaamiseen. Kokeilin keppien jälkeisen hyppyestesarjan ohjaamista kahdella tavalla. Ensimmäisessä tavassa leikkasin viitosesteen takaa ja seuraavalla kerralla juoksin itse viitosesteen ulkopuolelta ja leikkasin kuutosesteen takaa. Jälkimmäinen tapa onnistui Emilin kanssa selvästi paremmin, koska vauhtia oli enemmän.

Kolmannessa harjoituksessa (sinipohjaiset numerot) ainoa ongelmallisempi kohta oli keppien aloitukselle ohjaaminen. Kakkosesteeltä koira piti vetää tarpeeksi sivulle, jotta saatiin hyvä kulma keppien aloitukseen. Vaarana oli sitten koiran karkaaminen A-esteelle, mutta tästä kohdasta selvittiin naisellisella "tänne" rääkäisyllä ;-)

21.09.2003 VIIKONLOPUN KOOTUT AGILITYSELITYKSET, OSA 2
Lukuun ottamatta hyppyesteitä 4 ja 5 teimme loistavan radan ;-) Tuloksena kuitenkin hylky. Yritin hieman uhkarohkeata takaaleikkausta hyppyesteelle 4 ja siitä kielto. Sen jälkeen sähläsimme oikein urakalla ja Emil mm. kiersi seuraavan hyppyesteen ympäri kahdesti ennen kuin suostui hyppäämään. Nelosesteen sähläyksen myötä ajauduin huonoon ohjauskulmaan ja Emil ei todennäköisesti nähnyt koko hyppyestettä nro 5. Tämän jälkeen pääsimme vauhtiin ja loppurata meni oikein mallikkaasti keppeineen ja kontakteineen.

20.09.2003 KOOTUT AGILITYSELITYKSET
Emil osallistui tänään kahdella radalle, ensin tavallinen agilityrata ja toisena hyppyrata. Ensimmäinen rata oli aika syheröä, jossa tehtiin valssi valssin jälkeen. Tältä tulokseksi 5 virhettä radalta ja aliaikaa. Tein valssin ennen keppejä, liukastuin, Emil pysähtyi ja tästä siis kielto. Erityisen tyytyväinen oli kontaktiesteiden oikeaan suoritukseen, sillä niissä on ollut hieman ongelmia. Omaa liukastumistani lukuun ottamatta meiltä hyvä rata!

Hyppyratakaan ei ollut niitä kaikkein suoraviivaisimpia, valsseja jouduttiin tälläkin radalla käyttämään aika monta. Selvisimme ilman ratavirheitä, mutta jouduimme käyttämään 5,24 sekuntia yliaikaa. Ihanneaika oli kyllä aika tiukka, sillä mielestäni jopa kolmanneksi sijoittunut oli tehnyt yliaikaa.

17.09.2003 PALUU AGILITYTREENEIHIN
Kahden viikon treenitauon jälkeen palasimme taas agilityn pariin. Tai olemmehan me keppejä harjoitelleet, mutta muut treenit ovat jääneet väliin.  Ensimmäiseksi teimme pienen ohjausharjoituksen, jossa oli aita, putki, aita ja puomi ympyrässä. Seuraavassa harjoituksessa samoilla esteillä tehtiin vähän pidempi harjoitus: puomi, aita, putki, aita, kääntö takaisin putkelle, aita ja puomi takaisin päin. Nämä harjoitukset menivät molemmat loistavasti ja Aaron irtosi hyvin hypyille. Lopputunnista kertasimme vielä keppejä ja teimme erilaisia harjoituksia neljällä rinnakkaisella aidalla. Aaron selvästi kaipaa haasteita.... vaikeammat harjoitukset se tekee yleensä loistavasti, mutta sen mielestä liian helpot harjoitukset ovat pitkästyttäviä ja keskittyminen herpaantuu ja tämä sitten ilmenee maan haisteluna (namien etsimistä)  yms. toiminnalla.

Emilin treeneissä oli paikalla vain yksi koira, Emil! Muilla oli joko ohjaaja tai koira sairastunut/loukkaantunut. Itsekään en ole vielä ihan täydessä kunnossa, joten teimme vain pieniä harjoituksia. Keppitreeniä, kontaktitreenejä ja pieni ohjausharjoitus neljällä esteellä. Saimme kisakirjeen viikonlopun agilitykisoista (3 rataa!), saa nähdä starttaammeko vai emme.

Tiistai iltapäivällä pakkasin damit mukaan ja suuntasin kohti Tuusulan metsiä. Tein Aaronille kaksi hakuruutua, jossa oli 2 siipidamia, dami ja kestokani. Ensimmäisestä hakuruudusta pyysin tuomaan kolme ja seuraavasta vain 2 damia, sillä halusin innon säilyvän. Emil pääsi sitten hakemaan ne ruutuun jääneet. Tällä kertaa se osasi hyvin odottaa omaa vuoroaan tyylikkäästi ilman äänitehosteita ;-) Emilistä tuli otettua muutama kuva.

14.09.2003 EMILIN JÄLKELÄISET HARRASTUSTEN PARISSA
Wellu paransi eilistä NOMEn ALO 3 suoritustaan tänään ALO 2 tulokseksi. Hieno viikonloppu Eevalla ja Wellulla. Freya puolestaan sai ensimmäisestä mejä-kokeestaan tulokseksi AVO 3. Maastossa oli ollut paljon riistajälkiä ja moni koira oli saanut nollan eli tuloksesta pitää olla oikein tyytyväinen.

Emil ja Aaron viettivät viikonlopun mökillä ja olivat oikein tyytyväisiä saadessaan juosta ja touhuta sydämiensä kyllyydestä.

13.09.2003 HYVIÄ UUTISIA
Emilin jälkeläiset kunnostautuivat tänään. Freya sai Porvoon näyttelystä toisen sertinsä, ONNEA! Nyt sitten vielä se yksi... :) Nummi-Alexandersson perheessä jännitetään huomennakin, sillä Freya starttaa ensimmäistä kertaa MEJÄ-kokeessa.

Wellu oli puolestaan tänään NOMEilemassa Eevan kanssa ja tuloksena ALO 3. Tämän tuloksen myötä Wellusta tulee aikanaan KANS MVA kun FCI tittelin vahvistaa, SUURET ONNITTELUT!!!

Jatkakaan molemmat samaan malliin, olemme hurjan ylpeitä teistä!

Takapihan agilitykepit ovat olleet kovassa käytössä. Todella kätevää kun on kepit omalla pihalla. Keppejä ei kuitenkaan voi harjoitella kovinkaan kauan yhdellä kertaa ja kuitenkin toistoja tarvitaan niiden sisäistämiseen. Nyt olemme voineet tehdä pieniä harjoituksia pari kertaa päivässä.

09.09.2003 RAUNIOKOIRATOIMINTAAN TUTUSTUMASSA
Murtuneen jalkani vuoksi poikien agilitytreenit jäävät tältäkin viikolta väliin. Sen vuoksi minulle aukeni kerrankin mahdollisuus mennä seuraamaan Eevan ja Wellun työskentely raunioilla. Mielenkiintoinen kokemus ja Wellun loistavaa työskentelyä oli kiva ihastella. Kaikki paikalla olleet olivat sitä mieltä, että Wellu olisi ollut jo kauan valmis B-kokeeseen... Eeva hop hop ilmoittautumiskaavaketta täyttämään!

Olin ilmoittanut Emilin ensi sunnuntaiksi kahdelle agilityradalle. Jalka ei kuitenkaan vielä ole sellaisessa kunnossa, että voisimme osallistua, joten kisataukomme jatkuu vielä jonkin aikaa. Tauon aika olemme harjoitelleet takapihalla keppejä ja varsinkin Aaronin edistyminen on ollut hurjaa :)

Tulipa tuossa päivämäärää katsellessa vielä mieleen, että Emil tuli meille päivälleen neljä vuotta sitten!

06.09.2003 FANNISTA S MVA :)
Sain tänään mahtavia uutisia. Fanni oli saanut NOMEsta AVO 2-tuloksen ja sen myötä siitä tuli Ruotsin muotovalio! ONNEA koko Lehdon perheelle.  Melkoinen saavutus, sillä kyseinen titteli on vain neljällä muulla tollerilla Suomessa :-)

Emilin kanssa olimme tänään tokoilemassa. Kaksi päivää mökkeilyä ja lämmin ilma olivat Emilille hieman liikaa ja teki kaiken  hidastetusti. Paikalla olon epäonnistuminen jäi harmittamaan. Emil lähti haistelemaan Sanni-tolleria 2½ minuutin paikalla olon jälkeen kun sen molemmilta puolilta oli heti kättelyssä lähtenyt koirat. Kokeen muut liikkeet olivat sitten sellaista tasaisen varmaa sähellystä. Tuomari tykkäsi kovasti Emilin kaukokäskyjen suorittamistavasta, vaikka yhden ylimääräisen istu-käskyn jouduinkin antamaan, tekniikka on kuulemma erinomainen. Täytyy miettiä, jos tänä vuonna kävisi vielä kerran kokeilemassa tokoilua ilmojen viilennyttyä (en voinut millään arvata, että tänään olisi parikymmentä astetta lämmintä).

01.09.2003 LÄPIMURTOJA
Teimme perjantaina ja lauantaina poikien kanssa pujotteluharjoituksia lainakepeillämme. Aaron alkoi jo parin harjoittelukerran jälkeen pujottelemaan hyvin, mutta varsinainen läpimurto tapahtui tänään. Tulin töistä kotiin ja laitoin kepit pystyyn takapihalle. Lähetin Aaronin pujottelemaan tavalliseen tapaan ja avustin sitä heiluttamalla namikättä sen edetessä. Huomasin ettei se katsonut kättäni ollenkaan, joten lopetin heiluttelemisen ja kävelin sen vieressä ja sehän pujotteli omatoimisesti kepit loppuun asti! Vielä toinen kokeilu ja se todellakin pujottelee :-)

Toinen läpimurto tapahtui tänään niinkin hassussa asiassa kuin tassun antaminen. Olen ollut sitä mieltä, että kyllähän jokainen koira osaa tassua antaa, mutta Aaron ei vaan ole antanut. Omituista, sillä se kuitenkin osaa aika monta muuta temppuja ja tassun antaminen on varmaan yksinkertaisin juttu, jonka koiralle voi opettaa. Tänään se sitten lopultakin hienosti antoi minulle tassua. 

Itseasiassa on ollut aika hauska seurata ihmisiä, jotka ovat yrittäneet opettaa Aaronille tassun antamista. Kukaan ei tuntunut uskovat, että se EI anna tassua "äkkiähän tuon opettaa." Aaron on kuitenkin AINA istunut sitkeästi kaikki tassut maassa ja tehnyt kaikista opettajista epätoivoisia ;-) Me jo kuvittelimme, että se pitää ihmisiä pilkkanaan, on se sen verran ovela jätkä!

31.08.2003 HAKUNILAN NÄYTTELY
Yliväsyneet koirat ja oma kipeä jalka eivät ole paras mahdollinen lähtökohta hyvälle näyttelypäivälle, mutta selvisimme kuitenkin ihan hyvillä tuloksilla. Aaronin esiintyminen oli rauhaton, mutta tuloksena kuitenkin EH/1. Emil esiintyi valioluokassa oikein hienosti ja reippaasti yhdessä Wellu poikansa kanssa ja on se vaan todettava, että pojasta polvi paranee Wellun voittaessa luokan ja ollen lopulta ROP. Emilille siis tuloksena ERI/2. Näyttelyn ainoa tollernarttu oli Emilin tytär Freya, jonka tulos oli EH/1. Kaikenkaikkiaan ihan hyvä saldo tuomarin ollessa aika tiukka. 

28.08.2003 PRA
Sain aamulta Marilta huonoja uutisia. Freyan PRA geenitesti tuli takaisin C:nä eli Freyalla on PRA. Tieto tietysti harmittaa vietävästi, mutta onneksi PRA ei ole koiran kannalta niitä kaikkein pahimpia sairauksia. Silmäpeilaukset eivät siis välttämättä anna ihan oikeaa kuvaa, sillä Freya silmäpeilattiin 6.6.2003 ja se sai terveen paperit. Halu testata omat koirat on valtava, mutta ensin pitäisi löytää noin 600 euroa...

Sitten iloisempiin asioihin... Alkuviikolla oli taas molempien agilitytreenit. Aaron oli maanantain vähän omissa maailmoissaan, mutta selvisi treenien ohjausharjoituksista ihan kiitettävästi. Emilin treeneissä teimme vain keppejä ja A:n kontaktiharjoituksia, sillä jalassani oleva marssimurtuma estää juoksemisen.

Eilen olimme lenkillä Tuusulassa Pian, Kain, Capsin ja Emman kanssa. Meillä oli hauskaa vaikka Aaron ihastui tulisesti Emmaan ja lenkin loppupuolella jouduin komentamaan sitä aika kovasti, jotta se jättäisi Emman edes  hetkeksi rauhaan. Poikien suosikkityttö Capsi sai tällä kertaa olla rauhassa, mutta kyse oli varmasti Emman uutuudenviehätyksestä.

Tänään olimme sitten reilun tunnin mittaisella lenkillä Klaukkalassa Tuikku-parsonin ja Tepi-suursnautserin kanssa. Saimme lainaksi Tuikun agilitykisoista voittamat kepit ja ne on nyt viritetty takapihalle. Lähipäivinä pojilla on siis tiedossa pujotteluharjoituksia tehokuurina ;-)

24.08.2003 VIIKONLOPUN KUULUMISIA
Emil ja Aaron viettivät viikonlopun vanhempieni kanssa Sipoossa Simon ja minun juhlistaessa ensimmäistä hääpäiväämme Turun Kylpylähotelli Caribiassa. Pojat olivat uineet ja juoksennelleet pallon perässä, ilmeisesti tekemistä oli riittänyt, sillä molemmat ovat vedelleet sikeitä sen jälkeen kun kävimme ne iltapäivällä kotiin hakemassa.

Wellu ja Freya starttasivat tänään ensimmäistä kertaa NOMEssa. Molemmille tällä kertaa tuloksena 0, mutta kokemusta kertyi niin koirille kuin ohjaajillekin.

20.08.2003 AGILITYTREENIT
Aaronin kanssa tehtiin maanantaina 2 eri harjoitusta ja kerrattiin niiden lisäksi yksittäisiä esteitä. Ensimmäisessä harjoituksessa oli suorassa linjassa kepit, aita, aita, putki mutkalla ja takaisin päin taas aita, aita. Tämä harjoitus meni ihan kivasti ja kepit menivät suorastaan loistavasti. Toisessa harjoituksessa harjoiteltiin käännöksiä. Muutaman kerran Aaron tuli aitojen välistä, mutta kun itse liikuin tarpeeksi pitkälle aitojen väliin se tuli hienosti oikean esteen yli. Täytyy vain yrittää muistaa, että se ei ole Emil....

Emilin treeneissä tehtiin 2 erilaista ratapätkää. Ensimmäisellä radalla (punaiset numerot) muutama este suoritettiin tavallaan takakautta eli ei sitä kautta kuin olisi olettanut. Jälkimmäinen rata (valkoiset numerot) oli melkoista pyöristystä ja valsseja ja olanylijättöjä sai tehdä urakalla. Meille radan vaikein kohta oli selvästi esteen 7-9. Selvisimme ensimmäisellä yrityksellä radasta virheittä, mutta 9 esteen takana yli ylimääräinen pyörähdys. Emilillä oli hurja vauhti päällä ja sain pinkoa tuhatta ja sataa pysyäkseni mukana menossa. Olin suunnitellut radan suorituksen Emilin normaalivauhdille ja tulikin aikamoinen kiire kun se päätti pistää turbovauhdin päälle!

16.08.2003 AURAN NÄYTTELY & MISKAA TAPAAMASSA
Suuntasimme aamulla kohti Auran kaikkien rotujen näyttelyä. Matkalla satoi aika reilusti, mutta onneksi näyttelypaikka välttyi runsailta sateilta. Molemmat pojat esiintyivät hienosti ja tuloksena Aaronilla ERI/1 ja  Emilillä  ERI/1 ja VSP. Minulla olikin aika työ pyöritellä kahta koiraa kehässä: Ensin Aaronin arvostelu, Emilin arvostelu, Aaron sertikehässä, Emil ROP-kehässä ja vielä Aaron kasvattajaryhmässä. Onneksi en omista enempää koiria! Aaronin sisko Dessy sai toisen sertinsä, ONNEA!

Näyttelystä ajoimme Kaarinaan tapaamaan Emilin poikaa Miskaa. Heitä näkee sen verran harvoin kun he asuvat siellä Kaarinassa ja me täällä Helsingissä. Jutustelimme jonkin aikaa ja lähdimme poikien kanssa metsälenkille. Emil ja Miska ottivat muutaman kerran hieman yhteen kun yrittivät selvittää välejään, mutta valtaosan ajasta pojat juoksentelivat pitkin metsää. Oli todella kiva nähdä Miskaa näyttelyhulinan ulkopuolella, täytyy joskus ottaa uusiksi!

12.08.2003 AGILITYTREENIT
Aaronin eilisissä treeneissä ehdimme tekemään paljon, sillä ryhmässämme oli neljä taitavaa koiraa. Aloitimme pussi-putki yhdistelmällä, teimme vauhtiympyrää (4 aitaa ja muuri ympyrässä) ja kertasimme puomin, renkaan, kepit ja keinun. Vauhtiympyrä meni hienosti paitsi silloin kun joku oli kylvänyt halliin makkaranpaloja ja Aaron jäi niitä etsimään (namipussit KIINNI, kiitos!) Aaron meni ensimmäistä kertaa elämässään keinun yksin, minun seistessä hyvin lähellä varmistamassa. Se ei hätkähtänyt yhtään, vaikka keinu pamahti äänekkäästi maahan! Hyvä juttu!

Emilin tämänpäiväisissä treeneissä tehtiin 2 vaikeaa 10-11 esteen rataan, jossa ohjausta joutui todella miettimään. Radan alkuvaiheilla putken suu ja puomi olivat rinnakkain ja koira piti saada ohjattua putkeen, joka oli ohjaajasta katsottuna takimmainen este. Keskivaiheilla A-este ja kepit olivat rinnakkain ja A:n jälkeen koira piti ohjata "väärään" päähän keppejä eli samassa suunnasta kuin A-este suoritettiin. Radan lopussa oli vielä hankalasta suunnasta ohjaus kepeille. Vähän aikaa piti miettiä, mutta radan vaikeuteen nähden selvisimme mielestämme loistavasti. Myös A:n alastulokontaktit alkavat pikkuhiljaa onnistua. Kati käy aina laittamassa namin maahan ja Emil on jo aika hyvin sisäistänyt sen, että sen kuuluu pysähtyä siihen etutassut maassa ja takatassut kontaktilla. Sitkeä harjoittelu alkaa tässäkin pikkuhiljaa tuottamaan tulosta!

Emilin poika Miska oli käynyt viikonloppuna ensimmäisessä virallisessa tokokokeessaan ja saanut tulokseksi ALO 2, onnea!

10.08.2003 VESINOUTOJA
Lähdimme poikien kanssa tänään Tuusulan hiekkakuopalle harjoittelemaan vesinoutoja (kuvia). Meillä kävikin tuuri, sillä saimme koko lammen itsellemme ja saimme harjoitella rauhassa. Tein pojille markkeerauksia sekä damilla että lokilla, pojat selvästi nauttivat hommasta ja palautukset tulivat hienosti perille asti.

06.08.2003 AGILITYTREENIT
Emilillä oli eilen ensimmäiset agilitytreenit kesätauon jälkeen. Tauon aikana ehdimme kisaamaan vain kahdessa Hau open osakilpailussa. Teimme 5-6 esteen ohjausharjoituksia, jotka menivätkin ihan hyvin. Ongelmaksi muodostui edelleen A:n alastulokontakti, tosin lopputuntia kohden sekin alkoi jo menemään paremmin. Tähän ongelmaan ei nyt ole mitään pikaratkaisua, vaan tarvitaan paljon toistoja!

Aaron odotti Emilin treenien ajan kauniisti autossa ja pääsi sitten harjoittelemaan. Se oli aivan innoissaan odottelun jälkeen ja kepit menivät sellaisella vauhdilla, että en meinannut perässä pysyä. Kokeilimme myös pussia, minirengasta ja A-estettä. A-este oli ensimmäisen kerran tarkoituksella maxikorkeudessa ja se meni hienosti ilman epäröintiä. Onneksi Aaron ei saanut suurempaa kammoa A-estettä kohtaan kun se alkeiskurssilla tippui oman virheeni vuoksi A:lta ja mätkähti matkalla maahan vielä A:n tukiraudoille.  Kyllä se sitten tykkää agilitystä :)

04.08.2003 KUULUMISIA
Aaronin tassuvamma on parantunut hyvin, haava kuivui parissa päivässä ja on pysynyt kiinni siitä lähtien. Jalassa näkyy nyt enää vain pieni jälki.

Mökkeilimme perjantai iltapäivästä maanantai iltapäivään ja pojat ottivat kaiken irti viettäen paljon aikaa ulkona. Varsinkin lauantaina uitiin oikein urakalla (sekä me että koirat).  Sekä Emil että Aaron kunnostautuivat myös vesipelastuksen saralla. Molemmat pojat vetävät ihmisen rantaan, jos ottaa kiinni karvoista. Emillä on muutenkin suuri tarve päästä pelastamaan vedessä olevia. Se saattaa lähteä uimaan parinsadan metrin päähän naapurin lapsia pelastamaan ja sen saa takaisin vain lujasti komentamalla. Sitten se istuu laiturilla huolestuneen näköisenä katselemassa vedessä olevia. Oma perhe saa jo uida suhteellisen rauhallisesti, mutta se hyppää perään heti, jos se tuntee sen olevan tarpeellista.

Olin ilmoittanut Emilin agilitykisoihin sunnuntaille. Kuumuuden takia jätimme sen kuitenkin väliin, sillä Emil reagoi aika vahvasti lämpöön ja silloin on ihan turha lähteä kisaamaan. Seuraava kisamme on vasta syyskuun puolella. Aaronin agilitytreenit jatkuivat tänään. Kertasimme muutaman esteen ja sitten teimme 3-4 esteen sarjoja.

29.07.2003 MITÄ ISOT EDELLÄ SITÄ PIENET PERÄSSÄ... AARONILLA TASSUVAMMA
Lähdin töistä hieman aikaisemmin ja lähdin uittamaan koiria.  Kotiin päästyämme huomasin pian, että Aaronin perässä tulee verivana.  Syylliseksi osoittautui oikean takatassun antura, josta puuttuu kohtalaisen kokoinen pala :(   Haava huuhdeltiin, putsattiin ja paketoitiin (Bang bang tempusta on muuten paljon hyötyä, koska sillä saa helposti ja nopeasti koiran kyljelleen hoitotoimenpiteitä varten...) Muutaman kerran komentamisen jälkeen näyttää siltä, että jalassa oleva side saa olla rauhassa. Aaronilla on edessä muutama rauhallinen tassunparantelupäivä, mutta onneksi helle näyttää muutenkin vievän suuremmat energiat pojalta!

Lisäsin muuten samalla Aaronin lauantaisen arvostelun näyttelysivulle.

26.07.2003 AARONILLE TOINEN SERTI
Aaron nappasi lauantain Tuomarinkartanon näyttelystä toisen sertinsä :-) Päivä oli todella kuuma ja kilometrin matka näyttelypaikalle oli ihan riittävä, onneksi näyttelypaikalta löytyi loistava varjopaikka kehän vieressä. Aaron voitti luokkansa ainoana osallistujana ja pääsi sertikehään juniori- ja avoimen luokan koirien kanssa. Tuomari tutki koirat tarkasti ja ojensi sertin meille. Paras uros kehässä Aaronin kanssa oli Mäkiharjun Fan Fan Falcon "Rasmus," josta tuomari teki loppujen lopuksi myös ROPin.

Näyttelystä lähdimme suoraan Sipooseen missä olemmekin asuneet enemmän tai vähemmän jo pari viikkoa kuumuutta paossa. Pojat ovat nauttineet hurjasti vapaasta oleskelusta ja uimisesta ja onneksi sinileväkin on pysynyt poissa meidän rannalta!

20.07.2003 TOLLER SHOW
Vietimme tänään lämpimän päivän Lempäälässä Toller Showssa, onneksi välillä oli vähän pilviäkin taivaalla ja lämpötila hieman laski. Aaron esiintyi ensimmäistä kertaa nuorten luokassa ja sijoituksena oli hienosti luokkavoitto ja KP (kaikki KP:n saaneet osallistuivat paras uros & narttu kehiin). Emil kilpaili kiven kovassa käyttöluokassa eikä sijoittunut, mutta sai kuitenkin kivan arvostelun. Emil oli viikon mökkeilyn jälkeen niin väsynyt, että tuomarin kirjoittaessa arvostelua se seisoi kehässä silmät kiinni ;-)  

Aaron osallistui vielä päivän loppupuolella "paras pää ja ilme" finaalissa ja Emil "parhaat liikkeet" finaalissa. Aaron osallistui myös kennel Sienna-Redin kasvattajaryhmään, se oli tosin tässä vaiheessa niin väsynyt, että ei yhtään jaksanut keskittyä esiintymiseen. Itse kävin pyörähtämässä myös PN-kehässä Emilin emän Jigin kanssa.

Emilin tyttäretkin menestyivät hienosti. Fanni voitti käyttöluokan (7 koiraa) ja Dessy sijoittui toiseksi nuortenluokassa (8 koiraa).  Ensi vuonna onkin sitten ensimmäisen virallisen Toller Show:n vuoro!

13.07.2003 WELLULLA LOISTOVIIKONLOPPU RUOTSISSA
Wellu osallistui eilen Halmstadissa kansalliseen näyttelyyn, jossa se oli ROP ja sai sertin. Tänään samassa paikassa järjestettiin kansainvälinen näyttely, jossa Wellu oli jälleen ROP ja sai cacibin. Mahtava viikonloppu Eevalla, Jussilla ja Wellulla, ONNEA!!!

Itse olemme viettäneet viikonloppua mökkeilemällä. Pojat ovat uineet PALJON. Aaron porskuttaa jopa parinkymmenen minuutin lenkkejä koskematta välillä pohjaan. Emil on taas nauttinut uimahypyistä ja Aaronkin on oppinut loikkaamaan laiturilta veteen.

03.07.2003 AGIROTU PERUTTU
Tönään oli pakko perua agirotuun osallistuminen, sillä Emil ontuu pahemmin kuin eilen. Haava on todennäköisesti kuivunut ja näin ollen kipeämpi kuin eilen. Itse haava on kyllä aika siistin näköinen ja eiköhän tuo parane suhteellisen nopeasti. Agility on kuitenkin niin vauhdikas laji, että siihen tuosta tassusta ei ole. Kuten alla olevasta kuvastakin näkee jalka on nyt likaantumisen estämiseksi paketoitu sukkaan.

Toivotamme kuitenkin onnea muille agirotuun osallistuville tollereille omistajineen! Pitäkää lippu korkealla!

02.07.2003 EMILIN TASSUVAMMA
Meillä asustaa tällä hetkellä yksi ontuva koira :-(  Emilin vasemman etujalan anturasta lähti palloleikin aikana iso pala ja kohta on nyt vereslihalla. Tassu on selvästi kipeä, sillä se ontuu jopa sisätiloissa matolla kävellessään. Tassuvamman ajankohta on sikäli huono, että Emilhän on agirotujoukkueessa enkä tiedä pystyykö se kilpailemaan lauantaina.... tällä hetkellä näyttää vähän lohduttomalta.